Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
"Kun kuului Päivilän pihoille liitto tämmöinen tehdyksi, syntyi siellä itkut pahat ja vaikiat valitukset. Ei sitä syyttä itkettykään, sillä Monolaiset päälle pakoittivat, ja toiselta puolen poltti Pajari. "Jo syntyi verinen leikki. Tappelu tulinen tuiski. "Kaatui miestä, kaatui naista; se, joka jäi kaatumatta, joutui Pajarin orjaksi. "Onnellinen oli se, joka kaatui; onneton jälelle jäänyt.
Impilahdella oli hänellä hovi toinen, komea, jonka oli tyttärellensä aikonut asunnoksi. "Jokea myöten oli helppo laskea Laatokalle ja sitä myöten Impilahdelle. "Aarteensa kaikki kannatti Pajari tällä mäellä olevasta linnastansa venheesen, joka niistä niin täyttyi, ett'ei laitoja paljon näkynyt, vaikka vene oli kolmihankainen. Siihen venheesen talutti Pajari myös ainoan tyttärensä.
Vaan Oiti itse kyyneliänsä pyyhki pitkillä vaaleilla kiharoillansa. "Tämmöinen oli Pajarin Oiti, silloin kun häntä täällä viimeksi nähtiin. "Täältä Pajari sitten ratsasti kirkkoon, ja sillä matkalla saikin hän kauan ansaitun palkkansa. "Nyt olisi vielä kerrottava tyttärensä surkea surma, vaan alkaapa uni silmiäni painaa ... kun vaan en kesken tarinaa torkkuisi.
"Kuinkas te jouduitte puhuttelemaan keisaria, sekä vanhaa pappaa että nuorta, joka isänsä perästä isännäksi pääsee, teidän omilla sanoillanne puhuen?" kysäsin minä, kun ukko oli saanut viidennen ryyppynsä tyhjäksi. "Se oli näette sen semmoista seikkaa", jatkoi hän kertomistaan, "että Katrilla, eukollani, oli Pietarissa tädin poika hopeaseppänä, rikas mies kuin pajari kävi toisna kesänä täälläkin.
"Kun pakeneva Syrjäsalmelle ehti, oli siellä jo venhemiehiä häntä vastassa. Edessä tie suljettu, takana kostonvimmaiset talonpojat. "Pajari poikkesi tieltä syrjään, pakoitti hevosensa veteen, ja uimalla vielä hetkeksi pelastui hän hevosinensa saareen. Siihen kuitenkin venhemiehet, jotka olivat olleet vesillä vartioimassa, hänet heti kiersivät.
Hän koski kantelon kieliin. Soi sävelet kuin sodan myrsky nyt. Ne Karjalan miesten mieliin kävi kuin Ukon vasamat kärjistetyt. Ja Karjalan kansa nousi. Taru tuo on tunnettu teille kai? Teräs välkähti, viuhahti jousi. Jo pajari haljakan verisen sai. Mut suur' oli pajarin suku. Kautta korpien kostoa huudetaan. Ja sotalaumojen luku yli samosi kaunihin Karjalan maan.
"Onnettomasti myös Pajarin tyttärelle kävi, ei suinkaan omiensa, vaan isänsä rikosten tähden. "Ennenkuin Pajari viimeisen kerran kotoaan läksi, koetti hän pelastaa ainokaisen hempeän lapsensa ynnä kaikki kansasta ryöstetyt rikkautensa. Vihastunutta kansaa ei tosin Pajarin tyttären olisi tarvinnut peljätä, ei suinkaan, sillä Pajarin Oitilla oli yhtä monta ystävää kuin isällänsä vihamiestä.
Päivän Sana
Muut Etsivät