Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025


Olkaa tervehdityt, korkeat, tuntemattomat, joita me aavistamme! Ihmisen esikuva opettakoon uskomaan teihin. Sillä vailla tunteita aivan on luonto: aurinko paistaa hyville ja huonoille, pahantekijälle loistavat kuin parhaalle kuu sekä tähdet. Tuuli ja virrat, ukkonen ja sateet vyöryvät tietään, tempaavat ohitse kulkiessansa toisen jälkeen toisen.

Hänessä oli elämä ja elämä oli ihmisten valkeus ja se valkeus pimeydessä paistaa, jota ei pimeys käsittänyt... Tuo kuu tuolla taivaan avaruudessa saa valonsa auringosta, mutta hän ei pidä sitä itse, hän valistaa sillä meitä yön pimeydessä.

Murehtivat nuoret, niinmyös vanhat, Kauan häntä kaivattiin; Muistellessa kadonnutta haamuu Kyynel juoksi virtana. Mutta ihana on murhe tämä, Sointoon taivasten se vie, Läpi kyynelsateen lempeest' paistaa Toivon päivä armahin. Meren pintaa haaksi kyntelevi Täydess' purjeess' seilaten, ja aurinkoinen Alas kiirii puolipäivän korkuudesta Lännen satamiin ja ihanasti nukkuu Pilvikehtoon.

Kaupunki hymyilee kuin hilpeässä ainaisessa onnessa, kukkivan ja kukkiaan lemuavan laakson ympäröimänä, ja muuttuu vähitellen ja kuin huomaamatta maaseuduksi, josta paistaa vaahdon valkeita maalaiskyliä ja pikkukaupunkeja, joita yhdistävät toisiinsa kapeina nauhoina poimuilevat vaaleankeltaiset maantiet.

On Intiass' säihke ja tuoksu, Ja kukkii aarniopuu, Siell' ihmiset untelot, kauniit He lootosta polvistuu. Lapin-äijät on rähjäiset, pienet, Päät litteät, luisevat luut; He kurkkivat tulta ja paistaa Merirosvoja irvissä suut. Tytöt kuunteli hartahasti, Ja ma viimein vait olin niin; Ei laivaa näkynyt enää, Hävis kaikki jo hämäriin.

»Koskas päivä syön-yöllä paistaa, Poikani poloinen?» »Konsa kuuhut kuumasti polttaa, Emoni kultainen». »Koskas kuuhut kuumasti polttaa, Poikani poloinen?» »Konsa tähet taivaalla tanssii, Emoni kultainen». »Koskas tähet taivaalla tanssii, Poikani poloinen?» »Konsa kaikki tuomiolle tullaan, Emoni kultainen». Kant. Esip. 4.

Eivät hävinneet, kaikki elävät vielä tänä päivänä, joka meille paistaa. Vallottajain tietämättä, tahtomatta, oli hurmeiseen maahan istutetun ristin mukana seurannut myös Totuuden Henki, joka ei ole koskaan tulen ja miekan kanssa liittoa tehnyt.

Mutta kuun kanssa ymmärretään hengellisessä tarkoituksessa se luonnollinen järki, joka on suurena esteenä niille, jotka aikovat katumuksen ja parannuksen tehdä; luonnollinen järki on sokea ja pimitetty synnin himoilta, niinkuin myös se luonnollinen kuu on itsestänsä musta ja pimeä; mutta tulee hänestä sentähden vähän valoa, koska aurinko paistaa kuun päälle: niin tulee myös siitä hengellisestä auringosta ylösvalaistus järjelle, että ihminen ymmärtää joltisesti järjellä toimittaa ne maalliset askareet ja niin asettaa elämän, että hän tulis tässä maailmassa joltisesti aikaan, Mutta ei ihmisen järjellä eikä viisaudella näe, mistä tie menee taivaaseen.

Se ota, joskus sitä illoin lue, kun paistaa kammioomme kalvas kuu, sa sillä mieltäs turtuvaista tue, kun öisin aavehin se ahdistuu, parempiin sointuihin sen puutteet pue, salasta keksi, mit' ei virka suu, ja muista tuo: on rakastettu sua kuin ketään maailmassa paitsi mua. Sa näet, sun' on tilaa vielä: kaksi tai kolme lehteä, ne tyhjät on.

Vuoren rinteellä seisoo asuinhuone; aamun aurinko paistaa ison aikaa sinne sisään, ja ken hyvänsä huonetta katselee, sen silmät ilosta loistaa, sillä ensi katsanto sanoo: täällä asuu onnellisia ihmisiä; ja oikein omanlaatuisia ihmisiä he ovat.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät