Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Salomea, sanoi Raolo uudestaan ja puhalteli alinomaa egyptiläisen paperossin savua sulettujen huultensa välitse, ikäänkuin tahtoisi täyttää ukkosilman sen vaaleansinisillä ja moninkertaisilla kiemuroilla. Kuinka koivut loistavat, sanoi Ewelyn hiljaa. Niin, sanoi Raolo, jalopeurain valituksen kohotessa rautahäkeistä, korahdellen kuin sotaurhon hengitys, kun hänellä painajainen ratsastaa.
Hän olisi ne niin mielellään suonut joutuvan omiin, ja niin vihdoin perillistensä käsiin. Hän kyllä älysi veljensä kuoleman jälkeen niin käyvän, mutta hän älysi myös, että Juhon vaimo perii niistä osansa, vaikkei veli tekisikään jälkisäädöstä, missä tapauksessa hän perisi kaikki. Tuo ajatus kiusasi Lauria yötä ja päivää, niinkuin painajainen.
Mutta siinä on musta viiva merkitsemässä Chartered Companya", nauroi siirtomaalainen. "Vaivaako sinua koskaan painajainen?" kysyi englantilainen äkkiä. "Minua? Joskus." Hän katsoi uteliaasti toveriinsa. "Kun olen syönyt liiaksi, kiusaa painajainen." "Minua se on kiusannut yhtä mittaa siitä asti, kun tänne tulin," sanoi englantilainen.
Hän kulki ja mietiskeli nyt, kuten aina, milloin raskas työ ei vaatinut kaikkia hänen ajatuksiaan, suhdettaan Doraan, muutosta, mikä oli tapahtunut Dorassa ja piinaavaa, selittämätöntä mustasukkaisuutta, joka ahdisti häntä kuin painajainen.
Jaa, koko sinä hetkenä, kuin minä horroksissani reessä istuin, tuntui se häijy vaimo uneksivassa mielessäni niinkuin öinen painajainen. Kuningas Salomo ja Jesus Sirach ovat muinen kuvailleet millinen paha vaimo on; nyt olen minäki saanut siitä jonkunlaisen tiedon. Tosiaan onkin se mieleeni, ettän olen hakenut pois täältä.
Heikkona ja hoippuen kiipesin rikotusta ikkunasta kadulle ja lähdin kävelemään, vaistomaisesti pyrkien pois tuosta kamalasta teurastushuoneesta. Senjälkeen minua vaivasi painajainen. Seuraavien tuntien tapaukset muistan niinkuin pahan unen. Eräät ovat painuneet syvälle mieleeni, mutta niitä erottavat toisistaan pitkät tajuttomuuden väliajat.
Kun heräsin, istui muisto, että Uriah makasi läheisessä huoneessa, niin raskaasti rinnalleni, kuin painajainen, ja vaivutti minua lyijyisellä pelolla, niinkuin luonani olisi vieraillut joku alhaisemman luokan perkele. Hiilikoukku tunkeusi myöskin uinaileviin ajatuksiini eikä tahtonut lähteä pois niistä.
Mut valveilla tahdon olla, sillä onnettomuus on niinkuin painajainen; maatessamme se hiipii meidän päällemme meitä kuristamaan. Istun nyt tähän seinän nojalle. Ehkä on tässä vähän lämpöisempi. Mikä paino niissä lieneekään? Mutta en nuku, en! Kuinka kauas on minun kulkeminen, ennenkuin löydän luolan, johon ilves on itsensä kätkenyt? Ei yhtään lepoa siksi kunnes sen löydän! Tunnenpa tuon hylkiön!
"Tuntuu kuin avara maailma minua painaisi kokonainen maapallo, ja minä olen kuin hyttynen sen alla. Koetan nostaa sitä, mutta turhaan. Ja siis minä makaan hiljaa sen alla ja annan sen musertaa minut!" "Sepä omituista että painajainen vaivaa sinua täällä näin ylhäällä," sanoi siirtomaalainen, "täällä ei syötetä liiaksi." Oli hetken äänettömyys.
"Se oli omituinen painajainen," ajatteli hän siitä mitä oli äsken unenpöpperössä tuntenut. "Onko siinä mitään pahaa, että minä olen ajatellut rakkauden kahden sielun välillä elämän korkeimmaksi huipuksi? Ei voi olla, sillä koko luonto on vaan sitä, linnut, kukat, ja se on ihmistenkin ihanne, runoilijain ainainen aine; kuinka sitä pyöritäänkin, aina sitä siihen lopulta tullaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät