Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
Tuolla Kolin Ipatti-nimisellä huipulla taivaan sinin ympäröitsemänä seisoi nuori paimentyttö; puolikymmentä kiliä kiipesi kallion kylkeä myöten hänen luoksensa. Vielä puhalsi tyttö toisen kerran, ja yhä ilmestyi uusia kiliä kalliolle. Auringon säteilevänä seisoi siellä tyttö nuori. Kilit ja vuohet kisaelivat hänen ympärillänsä. Tuonnehan oli minunkin mentävä.
Ruskea, takkuinen koira juoksi haukkuen ja häntäänsä heiluttaen hänen luokseen. "Minä lähden heti", virkkoi paimentyttö hymyillen ja silitti koiran päätä. "Ah lampaat kyllästyvät pikemmin ruohoon kuin heidän paimenensa ajatuksiinsa. "Eteenpäin vain: Lumikko! Olethan sinäkin jo täysikasvuinen."
"Mutta varmimmin kai etsijättären sydän löytäisi hänet, jos uskaltaisin jättää karjani ja lähteä hänen jälkeensä kaukaiseen, päivänpaisteiseen maahan. "Mitäpä minä siellä? "Mitäpä paimentyttö tekisi sodan miesten, hovin viisaiden naisten parissa? "Näenhän taas hänet. "Yhtä varmasti kuin näen auringon, joka juuri katosi tuon vuoren taa. "Sen näkee taas huomenna. "Mutta sittenkin!
Sill'aikaa olivat Valtterin vanhemmat etsineet häntä kaikkialta, aavistamatta minne poika oli joutunut. Pelkäsivät jo, että hän oli pudonnut järveen tahi joutunut suden kynsiin. Silloin tuli pieni paimentyttö kylään ja kertoi parkuen, että metsässä riehui hirveä mörkö, jolla oli karvainen nahka ja soikea, sokeritopun kaltainen pää.
Samoin kuin sinne tänne Seitsemään veljekseen siroitetut sadut ja kauan tekijän kuoleman jälkeen julaistu pieni herttainen kertomaruno Paimentyttö, täydentää Kiven laulurunous hänen monumentalisten luomiensa meille antamaa kuvaa suuresta, jumalan armoittamasta runoilijasta. Syystä kuuluu hänelle kunnianimi: Suomen kansallisrunoilija. Romantikoita ja jälkiromantikoita.
Sillä paikalla, missä Mainiemen linna muinoin seisoi, nähdään nyt kauniin merenlahden rannalla vähäinen, varakas, pitkien koivujen ympäröimä talonpoikaistalo. Entinen puisto on laidunhakana, karjan kellot kilisevät, ja paimentyttö laulelee yksinäisiä laulujaan siellä, missä ylhäiset neidit muinoin tanssivat Floran linnan kukkulalla. 8. ISOKYR
Miellyttävästi tervehtien hän viittasi tyttöä tulemaan lähemmäksi. Hän astuikin pylväskäytävän kynnyksen yli terassille ja virkkoi punastuen: "Sinä puhut rakastettavasti, herra kuningas, vaikkakin hassunkurisesti. "En ole kuningatar. "Olen paimentyttö Goto.
Totta ma sinua rakastan, vastaa paimentyttö. Silloin tunkee ilon väristys koivun sisimpään ytimeen, mehu kuohuu kuoren alla ja lehtisilmikot puhkeavat oksiin. Samaten peltokin kysyy kyntäjältä: rakastatko minua? Totta ma sinua rakastan, vastaa kyntäjä.
Päivän Sana
Muut Etsivät