Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025


Mutta jos kerran on sallittu, niinkuin Antero sattuvasti kurinpitotoimikunnan edessä sanoi, hyväksyvän mielipiteen osoituksena ja ilmauksena taputtaa käsiään, niin miksei olisi sallittu paheksuvan arvostelun ilmauksena huutaa myöskin »alas» ja »ulosEtte kohdistaneet niitä henkilöihin... Kyllä niihinkin! Ette kohdistaneet niitä ainoastaan henkilöihin, vaan koko systeemiin.

Hän oli hyvin hämmästyneen ja paheksuvan näköinen; hän osasi olla aivan yhtä kohteliaan paheksuvan näköinen kuin äitinsä, kun tapahtui jotain, joka vähimmässäkään määrässä poikkesi asian säännöllisestä, kerta kaikkiaan määrätystä kulusta. "Mitä mitä on tapahtunut? Onko sattunut jokin onnettomuus?"

Samassa naputettiin hänen ovelleen, ja kun Dora kuumeisen hätäisesti huusi: "sisään", astui kynnykselle Eugen; hän oli paheksuvan ja tyytymättömän näköinen. "Olen heti paikalla valmis", huudahti Dora, "kas niin", hän napitti pukuaan ja puhui koko ajan innokkaasti, "nyt ei puutu muuta kuin tämä hakanen oih, aina käy hullusti, kun on kiire kas niin, nyt olen valmis."

Mutta hän voisi sinusta luopua, juuri kuin olet rataa vaihtamassa. Jos silloin juoksisit hänen jälessään, laiminlöisit velvollisuutesi ja siitä seuraisi suuri onnettomuus. No, mutta herkeähän jo tuonlaisia puhumasta! Minä pyydän sinua rukoili mies, joka ei vielä koskaan ollut senlaisia tullut ajatelleeksi, ja vaimo, kun huomasi miehensä sitä noin paheksuvan, ei enää pitkittänyt.

»Kenenkäs lapsia sinä oletkysyi lempeä-ääninen rovasti. »Viion. Elsa Viio minä olen.» »Vai niin, vai niin», lausuili rovasti mennen toiseen huoneeseen. Elsa nauroi Liisaan kääntyen: »Vanha känttyräpä se on jo tuo rovastiLiisa oli vakava ja paheksuvan näköinen ja se kiihdytti Elsaa. »Kun sinua hävettää, niin mitä lähdit!

"Antakaa minun koettaa, paljonko se painaa", hän äkkiä pyysi, ojentaen käskevästi kätensä. Taavi luovutti sen paikalla paheksuvan näköisenä, vaikka hänen pitkäin kellerväin viiksiensä alla värähtikin hymyn henkäys. Mirandaa ei vähääkään huvittanut kirotun aseen paino sen enempää kuin tasapainokaan: sen omistaminen oli hänelle pääasia. "Minä kannan sen", hän jyrkästi huomautti.

Minä annan sen hänelle ja sanon: "Minä pyydän arvaamattoman kalliin hinnan siitä, Miss Larkins". "Todella! Mikä se on?" vastaa Miss Larkins. "Yksi teidän kukistanne, että saan tallettaa sitä, niinkuin ahne kultaansa". "Te olette rohkea poika", lausui Miss Larkins. "Kas tuossa". Hän antaa sen minulle eikä näytä paheksuvan sitä; ja minä panen sen huulilleni ja sitten rinnalleni.

Yli vuoden päivät, aina Beaten kuolemasta asti olemme me, Rebekka West ja minä, asuneet yksin täällä Rosmersholmassa. Kaiken aikaa olet sinä tiennyt Beaten syytöksen meitä vastaan. Mutta minä en ole koskaan huomannut sinun paheksuvan sitä, että Rebekka ja minä elimme täällä yhdessä. *Kroll*. Ennen eilistä iltaa en tiennyt, että uskostaan luopunut mies ja vapautettu nainen elivät täällä yhdessä.

Minä en ainoastaan uskalla, vaan minun täytyy sanoa mitä nyt sanon... Se, mitä sinä olet tehnyt, on sinun yhteiskunnalliseen asemaasi katsoen, ja katsoen siihen kasvatukseen, jonka kai kuitenkin olet saanut, varastamista ja valehtelemista... Sinä olet käsitellyt ominasi esineitä, jotka eivät olleet yksistään sinun, ja tehnyt sen tavalla, jota tiesit minun suuresti paheksuvan, ja sinä olet tehnyt sen minun tietämättäni.

Isäsi näytti sitä paheksuvan, enkä minä tahtonut sentähden sitä häneltä kysyä." Ville kävi hämilleen ja katsoi neuvottomana nuorempaan sisareensa, mutta tämä ei mitään huomannut, vaan tuijotti pikku Katiin, joka yhä vieritteli palloaan ja oli sen kanssa jo joutunut aivan likelle pellon kulmaa. "Isääkö?" kysyi Katri, jonka huomio heti heräsi, vaikka hänen silmänsä seurasivat Annaa.

Päivän Sana

halpasukuisen

Muut Etsivät