United States or Cyprus ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ja sitten me ryypättiin. Ja juo ja laula... Kenenkä se tuo on rakki, he, tiisti, tahdotko sinä olutta ... saat tilkan niskaasi, ka niin, päristele nyt. Se on minun koirani, örähti muudan nousten suuttuneena. Yhy. Ja juo ja laula... Se on minun koirani, millä oikeudella te... Ei oikeaan eikä vasempaan... Ulos heti tästä huoneesta, päihtynyt sälli-rakkari holvailee... So, ei tappelua.

Jaampa oli siis tuommoinen kaksipuoleinen olento, päihtynyt ja selvä, mutta pelkäänpä, että hän markkinoilla useimmin oli päihtyneenä kuin selvänä. Seuraavana päivänä Lappalaiset huvikseen ajoivat kilpaa Karasjoen jäällä. Koko lauma, 10-12 poroa, lähti yht'aikaa liikkelle myötä-virtaa, leveätä jääkenttää myöten.

Mutta ukon sanoja ei otettu varteen. Seitsemäntenä vuonna syntyi taasen juttu siitä, että Iivanan miniä eräissä häissä, kaikkien kuullen, alkoi häväistä Kaapoa, syyttäen häntä hevosten varkaaksi. Kaapo oli jo päihtynyt, ei hillinnyt itseänsä, vaan löi vaimoa; iskipä vielä niin, että tämä koko viikon makasi vuoteessa. Pahinta oli se, että vaimo osui olemaan raskaana.

Tanssiapa pyörähtelivät, Herrat koreasti pokkuroivat, Naiset niinkuin kukat nyökkivät. Minä istuin siellä nurkassain, Poltin vaakunaa ja katsoin vain; Taikka maistelin ma lasiain. "Tutuksi jo alkoi tuokin tulla, Kun se loppui, tanssi lakkasi. Säveliä silloin taas sain kuulla Toisia, kun herrat lauleli. Tuot' en juuri mikskään älynnyt, Lienenkö jo hiukan päihtynyt, Raskaan' ainakin ol' nokkan' nyt.

Kieleni takertui janosta lakeeni, niin että minä join kahvini yhdessä hengenvedossa. Melkein samassa silmänräpäyksessä tunsin päässäni omituisen huimauksen ja minä olin nyt mielestäni enemmän päihtynyt kuin äsken. Huone pyöri hurjassa vauhdissa ympärini, ja minusta tuntui kuin vanha soturi olisi hyppinyt ylös alas silmissäni yhtä säännöllisesti kuin mäntäkanki höyrykoneessa.

Ellen käänsi pois kasvonsa kauhistuen. Se on vesi-kauhua, kuiskasi joku hänen vieressänsä. Tuo koira Ulkemose'ssa on, piru vieköön, tähän syypää! huusi eräs päihtynyt mies. Suus kiinni! huusi toinen. Tää ei ole naaraskoiran tekoa, vaan uros-koiran! Inhimillinen kauhistus onnettomuudesta ilmaisee itseänsä usein eriskummallisella tavalla.

Saadaanpahan nähdä, että se mustatukkainen velho vielä saattaa ruton kaupunkiin, virkkoi päätään pudistaen muuan takkuinen, valkotukkainen maalahtelainen. Se sudenpenikka! Se kuninkaan murhaaja! Mutta sitä me emme salli, että hän istuu siellä ja tuhoaa kansan ja kuninkaan taikanuolillaan! huusi seuraan yhtynyt päihtynyt käräjäkirjuri. Viruttakaamme hänet meressä! huusi muuan närpiöläinen.

Koulussa hän istui aina keskiluokalla eikä saanut koskaan korkeinta arvosanaa muissa aineissa kuin käytöksessä. Mutta ei hänellä myöskään ollut ehtoja milloinkaan. Käsiala oli hänellä kaunis ja vihot huolellisen puhtaat. Koko kouluajallaan ei hän saanut ainoatakaan muistutusta. Vifteihin hän kyllä otti osaa, mutta ei milloinkaan päihtynyt.

"Se on totta. Olen päihtynyt ja sellaisesta juomasta, että tämä päihtymys ei koskaan haihdu. Kuningatar Isolde, ettekö muista tuota kaunista, kuumaa päivää avoimella merellä? Teillä oli jano, ettekö muista sitä, kuninkaan tytär? Me joimme molemmat samasta pikarista. Siitä asti olen ollut vaarallisesti päihdyksissä..."

Rappuisten yläpuolella olevasta huoneesta kuului kovaa melua, lasien kilinää, sekasin mies- ja naisääniä, naurua, pianonsoittoa, laulunhoilotusta. Henrikille oli silloin selvinnyt kaikki: tämä oli kandidaattiviftin jatkoa. Liian myöhään Henrik huomasi asiat, sillä päihtynyt toveri tarttui hänen käteensä ja veti väkisin mukaansa juomaseuraan, siihen huoneeseen, josta melu kuului.