Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. lokakuuta 2025
"Rakkaus avaa kaikki ovet, rakkaus antoi minulle rohkeutta tunkeutumaan tästä ovesta sisään, ja vaikka se olisi ollut rautakangillakin suljettuna, varmaankin olisin keinon keksinyt murtautua sisään." "Mutta sanopas minulle, mistä ne rahat otit, joilla talon ostit."
Näinkö kiität minua siitä lempeydestä, jota olen teille osoittanut? Alituisesti rakennat sinä riitaa täällä linnassa. Toissa päivänä soitit suutasi, kun et muka saanut tarpeeksi suopaa pesuusi, eilen otit väkisin lampaan raajan minun omasta keittiöstäni, ja tänään rähiset taas halkojen vuoksi. Varo itseäsi, Lucia, minun kärsivällisyyteni alkaa loppua!
Olisi hyvä, kun kantaisit kaunokaisen venheeseen ja soutaisit takaisin ja nostaisit sille rannalle, mistä otit. Ja kiittäisit lainasta. Ja kysyisit, mitä vuokra maksaa. Ihan totta puhuen, vainon vältteeksi tee se. Jos vaino nousee, nouskoon, kuului Shemeikka sanovan huolettomasti. Sittenpähän saadaan periä myötäjäisetkin. Olisiko sillä mitä ottamista? Aitta viljaa täysi, karja kuin peuralauma.
Mutta koska nyt itse otit asian puheeksi, niin voinhan sanoa, että todella on vaikeaa jäädä yksin kotiin Viljon kanssa, kun olen näin heikko. Ehken saisin pyytää äitiä luokseni? Luulen kyllä, että hän tulisi.» Heikki oli hetken ääneti. Viimein sanoi hän verkalleen: »
Tule pois minun kanssani.» Ja Iikka yritti lähteä, mutta Anterolla ei näyttänyt olevan halua lähteä hänen kanssansa. »Vähäpä tästä naarmusta lukua. Eihän siitä enää verta juokse; kohtahan se jo paranee.» »Mistä sait reiän päähäsi?» kysyi Elias. »Sieltä se tuli kosken terävistä kivistä, kun hengen edestä ponnistelin maalle.» »Entä hevoset, jotka otit ensi yönä, annoitko ne takaisin?»
Neljä tuhatta kahdeksan sataa kruunua. Mitäs siihen sanot? Rouva Linde. Mutta, Nora, kuinka se oli mahdollista? Olitko voittanut arpajaisissa? Rouva Linde. Mutta mistä sinä sitten otit ne? Rouva Linde. Sillä lainatahan et niitä voinut. Nora. Vai niin? Miksikä ei sitä? Rouva Linde. Ei, eihän vaimo voi lainata ilman miehensä suostumusta. Rouva Linde. Mutta, Nora, minä en ollenkaan ymmärrä Nora.
"Pilkkaisihan sinua vanhat variksetkin, kun saisivat kuulla, jotta otit mökkiisi tuommoisen paholaisen papuriihen permannon, vaikka olisit päässyt myllyyn emännäksi. Nyt sitä paitsi on jo katumus myöhäistä, sillä jo se nyt Viiliäis-Risto on ilmoittanut asian rovastillekin."
Niin no, kun sinä otit tuon palasen, niin minä vähän naurahdin ja sanoa tokaisin: Hilmalla on ruokahalu kuin hevosella. HILMA. Niin, ja oliko tuo kauniisti sanottu, mitä? Varsinkin kun mamma ja Reetta olivat saapuvilla. ONNI. Ei, tuhmastihan tuo oli minulta, mutta HILMA. Ja näytänkö minä sitten minkäänlaiselta suursyöjältä? Luulenpa, ettei minun vartaloni ole sen ONNI. Ei suinkaan.
Minusta oli hupaista kun sinä otit leikitelläksesi minun kanssani, niinkuin lasten oli hupaista kun minä rupesin leikittelemään heidän kanssaan. Se on ollut meidän avioelämämme, Torvald. Helmer. Tuossa on vähän totuutta noissa sanoissasi, niin liialliset ja ylenpaltiset kuin ne ovatkin. Mutta tästälähin on elämämme tuleva toisenlaiseksi. Leikin aika on lakkaava; nyt tulee kasvatuksen aika. Nora.
»Ja meidän pihasta otit kärryt ja liiteristä silat», jatkoi jyrkällä äänellä kolmas, joka ei ennen ollut puhunut. Esa katsahti taaksensa tuon äänen kuultuaan. »Mikähän sinäkin luulet olevasi?» »Olin mikä olin.» »Et sinä näy olevan paljon mikään.»
Päivän Sana
Muut Etsivät