Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. elokuuta 2024
Ne vetävät, ja vetävät onnettomuuteen. 'Voi voi, sisar rakas, kuinka paljo sinä mahdatkaan minua halveksia! sanon minä ja kätken pääni hänen helmaansa, niinkuin ennen lapsena äidin helmaan. 'En minä sinua halveksi, vaan minä säälin sinua.
"No, kaikki voi hankkia uudestaan aikaa myöten, mutta tässä" niillä yksinkertaisilla sanoilla vertasi hän oman äärettömän vahinkonsa nuoren tytön onnettomuuteen. Ja hän olisi numero-setä, jääkylmä rahamies?
Vasta havaitsen, että minä itse olen syypää ollut tyttäreni onnettomuuteen, ja monta valheellista lausetta olen sinusta päästänyt, peittääkseni omaa häpeätäni. Sinä olet mies ja miehen poika sinä rakastit tytärtäni ja poikaasi ollessasi kaukaisella maalla. Sinä et halveksinut tyttäreni köyhyyttä, vaan rakastit häntä hänen itsensä eikä tavaran tähden.
Mutta tehtaassa oli ainoastaan yksi ajatus, kaikki sanoivat, että hän oli hullu, että hän yksin oli syynä onnettomuuteen, varsinkin kun ei muuten voitu selittää lamppujen sammuttamista, veräjän aukasemista eikä kuperikeikkaa tuonne syvyyteen.
Onhan hän varsin yhtä lapsellinen kuin Frits, ja sinä työnnät ne molemmat onnettomuuteen". "Mutta pidä nyt jo suusi, eukko. Nyt sinä rupeet aivan hulluttelemaan. Mutta kukaan ei saa sanoa, että minä työnnän poikani onnettomuuteen: minä matkustan myös heidän kanssaan Belgiaan". "No, kas tämäpä vasta on kaunista!
Leikkiväin lasten huudot tunkivat läpi hiljaisuuden, ja kirkkaassa auringon valossa kulki kuin jono varjoja, pieniä onnettomuuteen uhrattuja olentoja kätilöitten taloista, yleisistä löytölasten kodeista, äskensyntyneitä, jotka oli koottu yhteen ja viety sitten kaikkiin ilmansuuntiin ja olivat ehkä kuolleet huonoon hoitoon ja nälkään.
Mutta kukaan ei saa sanoa, että minä lähetän poikani onnettomuuteen; minä matkustan heidän mukanaan Belgiaan.» »No, kas tämäpä vasta kaunista! Ei kestäisi kauaa, ennenkuin santarmit ottaisivat teitä kaikkia niskasta kiinni ja veisivät teidät maankuleksijoina putkaan, jossa saisitte istua pitkät yöt.» »
Waikk'eiwät Wirtalan wanhukset koskaan moittineet Perälän Juhoa eikä hänen waimoansa siitä, että Aina oli Mikon tähden semmoiseen tilaan tullut, niin teki se heidän sydämellensä kowin kipeää, kun he kumminkin tiesiwät heidän poikansa olewan syypään Ainankin onnettomuuteen.
Seis, konnat, huusi Dubrovskij, mitä te teette! Te saatatte itsenne ja minut onnettomuuteen; menkää kotiinne ja jättäkää minut rauhaan.
"Voi sentään! voi sentään! mitä tästä tuleekaan?" sanoi Julia ja näytti onnettomalta, ikään kuin hän olisi tahtonut maata ja taivasta huutaa avuksensa. "Muista, Emilia, isääsi!" "Minä laskeun hänen jalkainsa juureen, eikä hän ole vaativa lastansa menemään iäiseen onnettomuuteen!"
Päivän Sana
Muut Etsivät