Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Nuorukainen ei virkkanut mitään. No niin, jatkoi kreivitär, jos näin arassa asiassa et voi menetellä aivan kokonaan epäitsekkäästi, niin ettei omatuntosi mistään nuhtele sinua, niin lähettäkäämme heti kohta tuo ymmärtämätön lapsi isänsä luo Tukholmaan.
Vastoin lautakuntaa, joka olisi tahtonut omantuntonsa mukaan vapauttaa, tuomitsit sinä lain puustavin turvissa sen mukaan, mitä tiesit korkeain asianomaisten sinulta odottavan heidän mieliksensä. Vielä kerran: oh, huut! Elä luule, että minuun tuolla imponeeraat. Elä yhtään rypistele kulmiasi eläkä koeta vetää otsaasi juhlalliseksi silmäsi epävarma pohja sanoo minulle, ettei omatuntosi ole puhdas.
Valeen poskille nousi tumma puna, ja toiset miehet alkoivat jo peläten paeta edemmäksi. Mutta seppä seisoi vihasta puhkuen paikallaan eikä väistänyt rahtuakaan Valeen tulisia silmäyksiä. »Kyllä se on nyt parasta», sanoi Valee, »että hillitset hiukan suutasi ja menet työhösi. Sinun omatuntosi tietää kyllä, että *minä* en vaivaisten jauhoja syö, sillä minä en niitä tarvitse...»
Niin vaatii sinunki omatuntosi, jos se ei ole aivan paatunut. Jumalan ja ihmisten edessä olisi väärin tehty enään pidättää häntä luonamme". Helena hyppäsi seisoalleen. Hänen poskensa punottivat ja hän polki jalkaa, huutaen Esalle: "Sinä olet luonnoton aviomies ja suuri raukka! Minun tuskistani sinä et huoli ja mailman edessä sinä olet siten jalomielinen. Jää hyvästi, Aumolan isäntä!
Mutta ei niin kuin ensimmäinen vaimosi, lempeästi ja itsensäkieltävästi, vaan sillä hehkulla, jonka tiedät polttavan sydämmessäni. Jos olisi Yrjö Maunu siksi varttunut, että hän saattaisi tulla aikaan ilman minua, niin seuraisin sinua miekka kädessä. Jumalan nimessä siis, tee niinkuin omatuntosi vaatii. Sprengtport syleili häntä kiihkeästi, mutta samassa kuului torvisignaali.
»Jos annat edes sata markkaa mulle, sitten kun saat rahat...» Kalenius purskahti kaikuvaan nauruun. »Sittenkö sinun omatuntosi olisi vaiti, kuule, sinun *omatuntosi*, joka sinut ajoi tänne?» Mikon suu vetäysi vaistomaisesti noloon hymyyn ja sitten rupesi hän lähtemään pois sanoen: »No, puhutaan hänestä toiste.» »Ei sanaakaan enää ikänä! Kuulitko?
Tästä alkulauseestasi päättäen ei tarkoituksesi ole julistaa minua pyhimykseksi. No, olkoon menneeksi, Torsten, minä sanon sinulle, mikä olet. Minä tahdon puhua niinkuin olisin omatuntosi. Aiot pitää saarnan? On hauska kuulla!
Eikö, omatuntosi nouse sellaista menetystapaa vastustamaan? Ja sinä luulet, kävi kapteeni säihkyvin silmin ja vapisevin huulin puheesen, että Rudolf tahtoisi hävittää sisarensa! Te, naiset, ymmärrätte vaan vähän miehen kunniantunnosta.
MURHAAJA. Glosterin herttuan kukkarossa. MURHAAJA. Ja kun hän avaa kukkaronsa maksaakseen palkkamme, niin lentää omatuntosi matkaan. MURHAAJA. Vähät siitä! Menköön vaan! Ani harva, jos kukaan, siitä huolii. MURHAAJA. Entä, jos se tulee takaisin sinuun. MURHAAJA. Minä en rupea sen kanssa tekemisiin; se tekee miehestä pelkurin.
Sellaista ajattelin ja sitten laukesin sanoiksi: Vastaa, siivo herra, miksi olet vietellyt lapseni, puhkaissut silmäteräni, puukottanut sydämmeni? Kuka sen voipi todistaa? kysyi Konni tylysti. Eikö omatuntosi todista? kysyin. Vartioi tytärtäsi, eläkä minua syytä! tokaisi hän. Kiellä minkä kiellät, mutta löytyy se oikeus herroille niinkuin narrillekin! uhkasin minä.
Päivän Sana
Muut Etsivät