Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
Käräjät tuliwat ja Heikki meni haastettuna lain eteen wastaamaan ensimäisestä juowuksissa olostaan. Nimismies oli kantajana, ja Lewenius, Longman ja Rommander oliwat kutsutut wierasmiehiksi kuinkas muutoin. Heikki tunnusti, tuomarin kysyessä, olleensa kowasti juowuksissa; wieraitamiehiä ei tarwittu ja oikeus tuomitsi syytetyn juopumisen sakkoon.
Kuka olisi voinut sanoa hänestä, että ensimmäisenä iltana hänen olostaan tilalla, hänellä olevan niin kiirettä menemään ensi tervehdykselle ja että hän havaitsisi välttämättömäksi ottaa esille sitä matkaa varten paraimmat nahka-hansikkaat, jotka oli säilyttänyt käyntiään varten Nyrnberg'in kallisarvoisissa museoissa. Hän meni mäntymetsän läpitse, jonka takana maatalo oli.
Adelsvärd seurasi katseilla hänen liikkeitään, meni ottamaan oksan maasta, haisteli sen vahvaa tuoksua ja kätki sen taskuunsa. Hän viipyi jonkun aikaa puutarhassa, kunnes tuli hämärä ja ilma viileni. Hänen ympärillään oli täydellinen rauha. Iltamessun kellot kaikuivat varovaisen vienosti etäältä. Hän ei ajatellut; tunsi vain iloa täällä olostaan.
Vaikka käteni olivat uutterat, oli mieleni raskaampi kuin kertoakaan voin. Kaikki näkyi kadonneen Stefanin kanssa. Tietoja en saanut hänestä paitsi ne muutamat rivit, jotka hän kirjoitti Liverpoolista, monta pitkää kuukautta sitten. Laivassa olostaan en tiennyt mitään, sillä en koskaan ollut laivaa, enkä merta nähnyt, enkä voinut sitä edes mielessänikään kuvailla.
Hän oli jo kauan huomannut, kuinka "patrona" oli kärsinyt olostaan hänen arvottoman kattonsa alla ja kuinka patronan oli täytynyt kärsiä kaikenlaisia vaivoja hänen käsityönsä vuoksi, Corbulo oli ammatiltaan kivenveistäjä minkätähden hän oli äsken ostanut vuoristosta Tifernumin luona pienen, hyvin pienen maatilan sekä siihen kuuluvan pienoisen talon.
Olisi melkein luullut, että äskensyntynyt jonku salaisen vaiston kautta oli huomannut, miten vastenmielisesti hänet oli otettu vastaan ja sen vuoksi niin vähän kuin mahdollista muistutti olemassa olostaan. Hän oli mitä hiljaisin kapalolapsi, nukkui enimmäkseen ja kun oli hereillään, niin oli ääneti, katseli ympärilleen suurilla sinisillä silmillään, jotka olivat hyvin kysyvännäköiset.
Tosin oli se ollut puheena, kun Jakobsson ensin kantoi häntä Aake Berg'in taloon, mutta hän oli silloin ollut tainnoksissa eikä muistanut mitään ensimmäisestä olostaan siellä. Myöhemmin oli everstiluutnantti kyllä itse kertonut Jakobsson'ille tapauksen, mutta tämä ei ollut katsonut tarkoituksiinsa soveltuvan antaa itseänsä ilmi.
Naurusuin he nyt juttelivat olostaan saarnamiehen luona, joka sairasvuoteellaankin puhui erityisesti heille. Oli rukoillut Herraa antamaan hänen elää niin kauan, että hänen silmänsä näkisivät Heikin ja Iisakin keskinäisen rakkauden tulevan heille itselleen siunaukseksi ja Herralle otolliseksi.
Ja niin he rupesivat kiistelemään ja muistelemaan jokaista hänen sanaansa ja tekoansa: missä hän istui, missä makasi, mitä hän teki ja mitä kullekin sanoi. Yöksi saapui isäntäkin hevosella kotiin ja hänkin alkoi kertoa Eliaksesta ja hänen olostaan heidän luonaan. Jollei hän oisi tullut luoksemme, niin me kaikki olisimme synnissä kuolleet.
Lapsen ensi vavahdus äidin kohdussa muuttui kauhistukseksi, pelättiin antaa henkeä lapselle, joka sai erehdystä kiittää olemassa olostaan, tunnettiin tarve tappamiseen niinkuin rikkaruoho ensi idussaan. Itsekkäisyys kohotti äänensä: ei yhtään lapsia, ei mitään, mikä estää ahneutemme tai kunnianhimomme tähden laatimiamme suunnitelmia! Kuolema huomiselle elämälle, kun me vaan saamme nauttia tänään!
Päivän Sana
Muut Etsivät