United States or South Sudan ? Vote for the TOP Country of the Week !
No, mitäs tänne nyt sitten oikein kuuluu?... Annahan, Helga, tänne tuo nyytty ... ota siitä se päällimäinen käärö ... siinä on sinulle villapaita. Se on hyvä vaatteiden alla, kun sinä aina olet niin viluinen. Tohtori sanoi, että sinun aina pitää koettaa pysyä lämpimänä. Olitteko te nyt tohtorissakin?
"Voitteko tarkkaan ilmoittaa ajan, jolloin siinä olitte?" kysyi tuomari. Kokka arveli kotvasen. "Varmaankin koko tunnin yhdeksän ja kymmenen välillä olin siellä, vieläpä hiukan siitä myöhempään", vastasi hän sitten. "Olitteko yksin?" kysyi tuomari. "Hm! En kaiken aikaa", vastasi Kokka hymyhuulin. "Kuka oli seurananne?" kysyi tuomari. "Hm!
Silloin hän vasta kysyi molemmilta: "Olitteko kiukussa, vai leikkiäkö se vain oli?" "En minä aluksi ainakaan ollut kiukussa", vastasi pitkä poika, "mutta nyt en enään takaa, vaikka vähän olisinkin nyreissäni". "Mutta minä en ollut aluksi, enkä ole lopuksikaan vihanen", vakuutti Olli. "Pyytäkää anteeksi molemmin puolin", sanoi vanha Matti vakavasti. "Mitä joutavia!" huusivat toiset.
Olitteko te todistamassa tästä asiasta? Minä en muista nähneeni teitä todistajien joukossa. KAISA. Enhän minä ollut. Mitä minä siellä olisin tehnyt, vanha ihminen. Mutta kukas te olette, kun tiedätte todistajatkin? Olettekohan vaan itse tuomari? YLIOPPILAS. En ole. Minä olin lakituvassa kuuntelemassa silloin, kun juttu oli esillä.
Mutta lehtori Hellman katsoi häneen jäykästi. Te viivyitte yli ajan. Olitteko kipeänä? Ei, en minä ollut kipeänä. Muuten minä kun oli niin pitkä matka ja paha sää. Puhuin siitä jo vähän johtajattarelle ennen joulua. Oliko hän antanut teille luvan? Ei kun minä en silloin varmasti tietänyt pyytääkään. Siinä tapauksessa teillä ei ollut oikeutta jäädä myöhempään. Semmoinen epäjärjestys ei käy laatuun.
»Betty osasi laittaa meille niin hyvää ruokaa. Pojatkin sitä kiittivät.» »Ketkä pojat?» Hanna hämmästyi ja lensi punaiseksi. »Niin, mamma ei tiedäkään, että meillä oli vieraita, veljekset Stenberg ja Tirri. Viipyivät siellä muutamia päiviä.» »Teidän luonanne?» kysyi isä kummastuneena. »Niin.» »Olitteko kutsuneet niitä?» »Emme.»
Alvilda seisoi ikkunan luona, joka oli auki, ja kaatoi pari kukkaruukkua kiireessään, kun näki heistä vilahduksen ja syöksähti tarkemmin katsomaan. Portilla he erosivat kätellen, ja tohtori astui sisään. "Olitteko kävelemässä?" kysyi neiti. "Olin, minä kävelin vähän aikaa morsiameni kanssa", sanoi Ravn. "Rouva Velker ja minä olemme kihloissa eilisestä asti." "Vai niin, te olette ki-kihloissa.
"Tässäkö huoneessa annoitte määräyksenne tuon asiakirjan jäljentämisestä?" "Niin." "Tuskin on sitten mahdollista, että joku kuuntelija olisi voinut kuulla teidän sananne?" "Siitä ei voi olla kysymystäkään." "Olitteko kertonut kenellekään aikovanne hankkia jäljennöksen tuosta sopimuskirjasta." "En kenellekään." Oletteko varma siitä?" "Aivan varma."
Severin läksi rientämään kylää kohden, saadaksensa sieltä tarkempia tietoja tuosta oudosta kumotuksesta. Mari meni emännän luokse, joka ei vielä ollut käynynnä levolle, vaan istui kynttilän ääressä ja luki kirjaa. "Joko nyt kansanhuvit ovat loppuneet?" kysyi emäntä. "Aikoja sitten", vastasi tyttö. "Jopa vielä tuli toisetkin huvit, nimittäin tanssit." "No olitteko niissäkin?"
Viimein katsoi hän ylös ja hänen käytökseensä tuli jotain rohkeaa ja uhkamielistä. "No niin", sanoi hän, "minä vastaan. Kysykää mitä tahdotte!" "Olitteko kirjeenvaihdossa sir Charlesin kanssa?" "Kyllä, kirjoitin hänelle pari kertaa, kiittääkseni häntä hänen hienotunteisesta jalomielisyydestään." "Oletteko merkinnyt muistiin, koska nuo kirjeet lähetettiin?" "En." "Tapasitteko itse häntä?"