United States or Bosnia and Herzegovina ? Vote for the TOP Country of the Week !
Oletteko murhannut hänen taikka elääkö hän vielä elämätä, johon verraten kuolema olisi tuhat vertaa parempi? Tunnustakaa rikoksenne ja selittäkää miten tämän asian laita on?" Eversti Stålsköld odotti turhaan vastausta; ei sanaakaan kuulunut paroonin huulilta, mutta hänen ruumiinsa värähteli kuni vilutautisen ja mitä moninaisimmat mietteet risteilivät hänen päässänsä.
En, armollisin herra. Missä hän asui? La Harpe'n kadulla N:o 75. Missä se on? Luxemburg'in puolella. Ja oletteko varma siitä, että kuningatar ja hän eivät tavanneet toisiansa? Minä luulen kuningattaren kyllin uskolliseksi velvollisuuksilleen, armollisin herra.
Ja valitatte köyhyyttänne, vaikka tiedätte että minä olen vieläkin köyhempi. Vai tuletteko te vain minun kanssani itkemään ... että me, jotka kerran olimme rikkaita, nyt olemme maantielle joutuneet?» »Ja kuitenkin te tulette kuin velkojat! Oletteko te hulluja? Minähän lauloin teille runoja! Elämä oli runoa ja rakkaus oli punaisia kukkia sen säkeiden välissä.
El Cascabel piirittää meitä väsymättä, hän saattaa meidät nälkään kuolemaan, jos niikseen on.« »Jos antautuisimme heti,« sanoi Henry hieman leikillisesti, »ehkä hän silloin olisi lempeämpi.« »Lempeä hän!... Te ette tarkoittane totta, sennorito? Oletteko unhoittaneet Gil Perez'in verilöylyä?« »En suinkaan!«
Paul Werner. Oletteko vielä täällä, herra varusmestari? Tuossa tuokiossa olen käskettävänänne. YHDEKS
Minun silloin siis täytyi hankkia itselleni toinen passari. Ja sanokaapas nyt, lopetti tohtori kertomuksensa, oletteko ikänä kuullut surkeampaa juttua, ja lieneekö kukaan ihminen ollut niin kauhean mielikuvituksen alainen kuin hän? Juuri kun olin vastaamaisillani, kuului askeleita rappusista, ja ennenkuin sain sanat suustani, tuli ukko Masey sisään kiireesti ja pelästyksissään.
Kuningattarelle sanotte, mitä hyväksi näette. Oletteko minut oikein ymmärtänyt? Olen, teidän ylhäisyytenne, vastasi nöyryytetty suosikki kumartaen nyt paljon syvempään kuin ennen. Hyvästi, monsieur de Broman! Te voitte sopivan tilaisuuden tullen lähettää minulle vaununne. 18. KOHTAUS LUISTINJ
Syrjäkyläläiset sitä vain taitavat enimmäkseen ostaa, tiesi nimismies. Ja oletteko kuulleet hullumpia! jatkoi hänen rouvansa, sanovat muka Jumalan viljan tärväämiseksi, jos kotipellon ruista kahviksi paahdetaan. Sitä taikuutta! Lukkarin rouva löi käsiään yhteen. Mutta eikö maistu rouvalle vielä ... no ottakaa, kotikahvia!
Minulla oli tosiaankin muuta ajattelemista siihen aikaan, kun hollantilaiset kaappasivat komean viljalaivastoni. Muistelen kuitenkin kuulleeni, että varas tahi varastetun kalun kätkijä sai rangaistuksensa. Vai kuinka, kapteeni, oletteko te kuullut siitä mitään? Kapteeni Neptunus ei vastannut, vaan irvisti rumasti.
Klaus ja Anna istuivat salissa. He näkivät heidän tulevan, ja he näkivät, että Johannes ja Maria olivat onnelliset. He eivät puhuneet mitään. Klaus vaan huokasi syvään. Johannes ja Maria tulivat saliin. «Nyt on töllin lapsi maallisen retkensä päähän päässyt. Klaus sallikaa, että minä näin teitä nimitän oletteko vihoissanne minulle, kun minä olen teiltä aarteenne vienyt?