Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
"Siunaukseksi ja autuudeksi!" sanoi Baard, ojentaen hänelle kättä. Marit tarttui Baard'in käteen, piti sitä kauan omassaan, katsoi hänen silmiinsä ja nyykytti hänelle päätänsä, mutta ei voinut lausua sanaakaan. "Kiitos", sanoi hän viimein, "kiitos sulle". "Mutta etkö tahdo ajaa kotiin, äiti" sanoi Eli, "hevonen on tallissa".
Huulillaan hymyily, joka oli lainattu pieniltä lemmettäriltä, ja poskillaan puna, joka taas oli toilettipöydän lainaa, tuli Anna Jolanta vierastaan vastaan, ojentaen hänelle kätensä. Mustalaisnaisen uhkeata vartaloa verhosi nyt valkoinen silkkileninki, jonka päällä aaltosi pöyheä silkkiharsokudos runsaine pitseineen povella ja käsivarsilla.
"Hyvää päivää", sanoi Marit, ojentaen Baard'ille kättä. "Jumalan rauha talossa". "Kiitos", sanoi Baard, tarttui hyvin ujosti Marit'in käteen ja kumarsi. Eli pian tointui. "Ei, mutta sepä ystävällistä sinulta, äiti, kun poikkesit meille", sanoi Eli "käy nyt istumaan". "Niin, etkö tahdo istua?" kysyi Baard ja pyyhki hihallaan penkkiä. "Kiitos, kiitos", sanoi Marit ja kävi istumaan.
"Tuossa on sinulle toinen, suurempi ja parempi kirja norjankielellä," sanoi pappi ojentaen hänelle toisen kirjan. "Ei, minä tahdon oman kirjani." "Ota tämä, minä pidän sinun kirjasi." "En, sanon minä, en, anna kirja minulle!" "Sinä et saa sitä!" "Enkö saa! Pappi, sinä teet syntiä! Tahdotko ryöstää minulta omaisuuteni?
Mutta mestari Pietari, vetäen synkät kulmakarvansa ryppyyn ja ojentaen kumaraisen vartalonsa entistä suoremmaksi ja arvokkaammaksi, sanoi käskevällä äänellä: »Ei vastausta, nuori mies, vaan tee mitä sinulle on käsketty.» Näin sanoen hän läksi huoneesta, viitaten Qventin'ille, ettei hän saisi häntä seurata. Nuori skotlantilainen jäi hämmästyneenä paikalleen eikä tietänyt mitä asiasta arvella.
Hän katseli minua kauan aikaa levollisella tyytyväisyydellä, mitään puhumatta, ja sitten hän sanoi, ojentaen kättänsä minulle: "Elsa, sinä olet valvonut kauan aikaa täällä. Sinä näytät väsyneeltä; mene lepäämään." "Minä lepään parhaiten, kun katselen sinua", minä vastasin, "ja näen, että olet parempi."
Luultavasti tulet pian tänne käymään, tie ei ole pitää ja minä olen aina kotona! lisäsi Ellen hymyten ja ojentaen Henrikille kättä. Henrik pusersi sitä, seisoi hetken aikaa niinkuin hän olisi tahtonut jotakin sanoa, mutta maltti mieltänsä ja hyppäsi ylös vaunuihin, heilutti piiskaa ja oli ulkona kartanosta. Ei kukaan enää olisi tuntenut tuota ennen niin pintapuolista tyttöä.
Senoobian koko suuri vierasjoukko supistuikin yksinkertaisesti puettuun naiseen, jolla oli lapsi käsivarrellaan. Hyvää iltaa, hyvää iltaa, tervehti ystävällinen emäntä, tirkistäen vierasta likinäköisine silmineen ja ojentaen Liisalle kätensä tervehdykseksi. Hän ei aavistanut vähääkään kuka vieras oli.
Poika oli jo viisivuotias, mutta hänen jalkansa olivat niin heikot, että ne tuskin saattoivat kannattaa hänen ruumistaan, mutta muuten hänen kasvonsa olivat sangen sievät. Tosin ne olivat jotenkin elottomat, ja vain silloin, kun pikku Philo näki Klean tulevan, hänen silmänsä loistivat iloisesti. "Ota tämä maito," pojan äiti sanoi ojentaen neidolle pientä savi-astiata.
Tämä impi oli Suometar. Hän loi kirkkaat silmänsä nuorukaiseen ja toivon säde välkkyi niissä, kun hän, ojentaen kätensä nuorukaiselle, lausui: »elä epäile jalo nuorukainen, vaan ole uskollinen ja vakaa, niin jalkasi ei horjahda eikä voimasi uuvu!» Ja Suomettaren turvissa astui nuorukainen urheasti katalata polkua.
Päivän Sana
Muut Etsivät