Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. lokakuuta 2025
Ennenkuin meni levolle, virkkoi Lönnrot vielä ulos katsahtaen: Olisipa nyt ollut viileä kävellä öiseen aikaan ja kuuminta päivää olisi maannut, mutta eipä olisi tainnut se pappasi päästää. Ohhoh! onpa tässä kuin Abrahamin helmassa ja hän nauroi makeasti hupsahtaessaan sängyn untuviin.
Ei ole laisinkaan siunausta enoilla nykyään, ei Rio Janeirossa enemmän kun täälläkään. Kaikki hyväntekeväisyyslaitoksille! Hän tuossa, joka on parhain hyväntekeväisyyslaitos, saa vaan viisikymmentä riksiä ohhoh! Viisikymmentä riksiä! Mutta eiväthän rahat ole maailman korkein onni. Näyttäkäämme että tulemme onnellisiksi ilman rahojakin! Kaikki on kadotettu minun täytyy luopua kaikesta.
Ei suinkaan? ei suinkaan teistäkin jo ole tullut pietistejä? Mitäs sitten, jos olisi? Suo anteeksi, mutta sinä pietisti sinä Lauri? Ja sinä myös, Antero? Ajattelisit sinäkin, Robert, kuolematonta sieluasi etkä aina noita Noita, mitä? Ei, kuulkaa, hyvät ystävät tuo ei mene minuun minuun ei sitä tautia saa tarttumaan. Ohhoh! Vai niin on asiat. Ja minä kun aioin kertoa teille kaikkea.
Saisinko neljänneskilon kahvia ja puoleksi sokeria? Onpa tänään siunattu helle! Ohhoh! KALLE. Huomenta, huomenta! No, kuinkas se Höpsälän muori jaksaa? Hyvin tietysti. Jassoo, vai kahvia ja sokeria? Mutta kun sattui niin hullusti, ettei meillä nyt niitä ole. Loppuivat juuri. Mutta huomenna tulee tulee monta, monta säkillistä. Eikö muori tahtoisi pompommeja, niitä meillä kyllä on.
Tämä vastaus ei ollut omiansa rauhoittamaan Pekka parkaa, joka tähän saakka oli luullut, ett'ei pari penikulmaa idempänä Paimiota oleva maa enää kuulunut Suomeen. "Ohhoh", huokasi hän. "Jos on niin pitkä matka, niin on asia yhtä pitkä kuin leveäkin!" Everstiluutnantti meni sitten jättämään hyvästit Tukholmassa asuville ystävillensä ja siinä tarkoituksessa lähti hän ensiksi Aake Berg'in luokse.
Hän jatkoi suden-untansa. Emäntä avasi kamarin ovea ja kuiskasi: Herastuomari nukkuu; kahvi olisi valmis. En minä tässä enään nuku, virkkoi herastuomari ja nousi istumaan. Ohhoh, kauanpa makasinkin! lisäsi hän kelloonsa katsahtaen. Mennäänpäs juomaan kahvia, sanoi isäntä pannen raamatun hyllylle. Niin, tuleepas se hiiri makaavankin kissan suuhun toisinaan.
No, menkööt vaan, tulevat ne varmaankin vielä takaisin kotiin, kun mielensä rupeaa tekemään äidin puuropadan ääreen. Ohhoh! mitä kaikkea saa kuulla ja nähdä yhtenä lauantai-iltana! Mutta nyt on jo aika saada leipäpala suuhunsa ja päästä levolle. Hyvää yötä, rakkaat ystävät, nukkukaa hyvin, niin saatte nähdä Hyrrän huomenna ja kuninkaan ylihuomenna. Toinen seikkailu.
"Näyt saavan viedä pois kahvetkin ... ei maista nyt mikään ... ei ainakaan tällä samalla paikalla..." "Vai niin, vai niin ... vai ei enää kahvetkaan, ei kahvetkaan! Eikä ruoka eikä mikään ... tietäähän sen silloin mikä siitä tulee lopuksi... Vai ei kahvekaan enää ... ohhoh, ohhoh'" puheli vaimo kaataen tähteen pullosta kuppiin ja ryystellen sen suuhunsa. "Vai ei kahvekaan enää, ohhoh, ohhoh!..."
Ohhoh! tulee mar minustakin oiva sotamies, kun vaan kerran tarve sen vaatii!" Nuorukainen oli noussut seisoalle, otsa kirkkaana, silmät säihkyen, muoto hehkuvan sotahalun elähyttämänä. Toden totta oli abbati lausunut: Fridolin ei ollut aiottu munkiksi.
Juhana. Ohhoh, kuinka viisas se Mari täti onkin! Ei se ole sanottu, että kaikki, mikä on esi-isiltä perittyä, on hyvää. Maailmassa käy usein niin, että kun vanha huomataan kelvottomaksi, keksitään uutta ajanmukaisempaa. Että äyrämöisten puku on selvästi epämukava ja epäterveellinenkin, sitä ei kukaan voi kieltää.
Päivän Sana
Muut Etsivät