Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. lokakuuta 2025
Elä enää laula, heitetään ne tuumat vastaiseksi ja ruvetaan nukkumaan, muistutti Matti. Sepä olisi tehtävä. Joko sammutan valkean? Sammuta vain. Valkea lupsahti sammuksiin, ja lupaa kysymättä töytäisi pimeys täyttämään valkean valaisemat paikat. Lattialle tehdylle vuoteelle pojat rupesivat, ja kohta oli kaikki nukuksissa, paitse russakat ja kirput.
Aamulla kun entinen palvelustyttö tuli huoneesen, istui hän nukuksissa tuolillaan. Gunhild syöksähti ylös ja katsoi hämmentyneenä ympärilleen, ei tiennyt, oliko hereillä, vai näkikö unta. Toinnuttuaan hän punehtui ja kääntyi pois; ei tarvinnut kenenkään nähdä häntä nyt. Parasta saada kaikki heti selville. "Pyydä isää tulemaan tänne", sanoi hän.
Raskailla painoilla käypä, lyömätöin tiimakello waan naksahteli, säännöllisesti yksitoikkoisella, soinnuttomalla tik=tak=äänellänsä yön pimeässä hiljaisuudessa, ja silloin tällöin kuulin ukon niiskahdukset, joista huomasin ett'ei hänkään ollut nukuksissa.
»Pariisi on sentään ihana kaupunki», virkkoi Illyrian kuningas Kristian puhaltaen savupilven ulos hämärään... »Ilma ei tunnu täällä samalta kuin muualla ... siinä on jotakin juovuttavaa ja huumaavaa... Ajatelkaahan, että Laibachissa on tällä tunnilla jo kaikki talot suljetut, pimeät ... nukuksissa...» Sitten lisäsi hän iloisesti: »Ah, rakas ajutanttini, toivon pian saavani tutustua Pariisin huvituksiin!... Sinä näytät ne jo tuntevan ja olleen mukana, sinä...»
Humina, joka sillä välin oli jo tullut paljoa lähemmäksi, taukosi nyt yht'äkkiä kokonaan; mutta sen sijaan kuului kauempaa selvään raskasta jalkojen kopinaa suuressa etukaupungille päin marssivasta miesjoukosta. »Burgundilais-vetelykset ovat nukuksissa vahtipaikoillaan», kuiskasi Crawford. »Riennä etukaupunkiin, Cunningham, herättämään noita pässinpäitä.»
Niinpä minä loikoilin siellä eräänä päivänä jälkeen puolisen lueskellen puolittain nukuksissa Mendenhallin kirjaa. Ja niin mukavalta tuntui minusta olo, etteivät edes hänen säkenöivät runoelmansa voineet pitää minua valveilla. Sen aikakauden kirjallisuudessa yhtenään viitataan Rudolph Mendenhallin runoelmiin. Hänen kirjoituksistaan ei ole säilynyt meille muuta kuin eräitä otteita.
Mari kyyristyi hänen selkänsä taakse ja painoi otsaansa miehen hartioihin. »Jos saisi vähän unta», arveli hän itsekseen, »ennenkuin nuo kauheat näyt taas tulevat». Ei hän ollut nukuksissa, sen hän varmaan tiesi. Ihan selvään hän ne kaikki näki, liekö sitten ollut houreita taikka jotain vielä pahempaa. Ettei hän vaan menettäisi järkeään. Niin kumman raskaalta ja jäykältä hänen päässään tuntui.
"Niin totta kuin Jumala elää", sanoi hän ja mielenliikutus sai sanat kurkkuun tukehtumaan, "en minä eivätkä lapsenikaan ole edes nähneetkään korvarenkaitanne; vielä vähemmin niitä ottaneet." Rouva Burström räjähti kovaan, terävältä ja raa'alta soivaan pilkkanauruun, joka levisi ulos ovesta ja herätti pikku lintuset, jotka istuivat oksillansa nukuksissa puolipäivän helteessä.
Päivän Sana
Muut Etsivät