Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
Maatessaan joutui Tuomas kiusaukseen. Ei kukaan toiviolaiselta vienyt rahoja, arvelee hän; niitä ei hänellä ollutkaan. Missäkään hän ei antanut mitään. Minun kyllä käski antaa, mutta itse ei koskaan antanut, ja lainasihan hän minultakin vielä ruplan. Niin arveli Tuomas hetkisen ja sitten alkoi nuhdella itseään: "Mitäpä minun tarvitsee tuomita toista? syntiähän minä siten teen.
KERTTU. Ei minulla ole syytä teitä nuhdella, Valter. Omaa tyhmyyttäni ainoastaan suren. VALTER. Te ette ole lainkaan tyhmä. KERTTU. Hyväntahtoisuudesta ette tahdo sitä myöntää. Vähän aikaa sitten olitte toista mieltä. VALTER. Kun olin vouhka! KERTTU. Ei, hyvä Valter, silmäni ovat nyt auenneet.~-Minä näen selvästi kaikki virheeni ja puutteeni.
Sillä nyt hän tunsi selvästi pitäneensä paremmin Heikin puolta ja samalla ajatelleensa myös Heikin maallista etua... Yhdellä iskulla oli Herra hajoittanut sekä Heikin että hänen suunnitelmansa. Hän tunsi sen nyt ja uskoi varmasti, että tässä oli Herra tahtonut häntä nuhdella ja oikealle tielle, Herran omalle tielle, ohjata.
NIILO. Minä en tiedä, mitä sanoisin. Selma tyttäreni, onko se mahdollista. Olisitko niin ajattelemattomasti heittäynyt heti nuoren miehen kaulaan, kun ? Miksi sitä kieltäisin. SAARA. Ja uskaltaa ihan vasten silmiä. NIILO. Minun täytyy nuhdella sinua, Selma. Ei nuori tyttö saa
"Minä olen raatanut ja rehkinyt tyttöjeni hyväksi aina heidän syntymähetkestänsä asti, olen totuttanut heitä tapoihin ja hyvään järjestykseen, olen käyttänyt heitä kirkossa joka sunnuntaina, ja nyt he palvelevat kunnon ihmisiä, enempää ei voi kukaan kristitty vaatiakaan köyhältä työläis-naiselta", mutisi hän viimein ärtyneenä, "mutta hyvä on sen nuhdella, joka ei koskaan ole kokenut, miltä seitsemän lapsen elättäminen ja kasvattaminen tuntuu."
Minä aioin vähän nuhdella häntä siitä hurjasta tavasta, jolla hän noudatti jokaista mielitekoansa esimerkiksi tuota taistelemista tuimalla merellä ja urhostelemista kovissa säissä kun ajatukseni kääntyivät takaisin keskustelumme lähimmäiseen esineesen ja minä sen sijaan jatkoin sitä. "Minä kerron sinulle jotakin, Steerforth", sanoin minä, "jos sinun uljas mielesi tahtoo kuunnella minua ".
Aina oli hän ollut ikäisilleen esimerkkinä. Niin hyvällä sanalla ohjatessaan kuin kuritettuaan pehmitellessään lastensa mieliä puhelivat vanhemmat hänestä, neuvoen heitä olemaan niinkuin Viion Elsa, joka oli kuuliainen äidilleen, nöyrä kaikille ja joka ei tehnyt koskaan mitään, mistä olisi voinut nuhdella eipä edes vähintäkään moitesanaa lausua.
Ei, hänellä itsellään ei ollut syytä nuhdella itseään. Gabrielle ei ollut milloinkaan osoittanut hänelle rahtuakaan tyttärellistä rakkautta, hän muisti vaan liiankin hyvin ensi kerran, jolloin he tapasivat toisensa ja jääkylmän tervehdyksen, jonka hän silloin sai vastaanottaa. Hän ei milloinkaan saattaisi unhoittaa tuota tervehdystä, joka kerrassaan jäähdytti hänen sydämmensä.
Niin olis mua nuhdella hän voinut: Laps olen nuhdeltaissa. JAGO. Mik' on, rouva? EMILIA. Voi, Jago, mauri häntä huoraks haukkui Ja viskas häneen moista herjan saastaa, Jot' ei voi uskollinen sydän kestää. DESDEMONA. Sen nimen ansaitsenko, Jago? JAGO. Minkä nimen? DESDEMONA. Jonk' antaneen hän sanoi maurin mulle. EMILIA. Hän huoraks häntä sätti.
Hanskurin Katrin piti siis tulla mainittuun linnaan tänä samana iltana tai seuraavana aamuna, siinä luulossa että hän oli pääsevä sen korkeasukuisen rouvan turvan alle. Rothsayn herttua, joka oli syviin mietteisin vaipunut, kuuli hänen ilmoituksensa siitä niin kylmäkiskoisesti, että Ramorny uskalsi häntä nuhdella. "Olettepa" sanoi hän, "oikein pilattu onnen kantamoinen.
Päivän Sana
Muut Etsivät