Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
HUOTARI. Ai ai ai, ei puhuta koskaan tynnyristä. TURKKA. Jollet olisi tullut koputtamaan tynnyriä, ei nyt tanssittaisi minun kihlajaisiani. HUOTARI. Niinkö? Sitten ei ollutkaan minun tyhmyyttäni, vaan sallimuksen määräys, että minun oli ruvettava rumpaliksi. TURKKA. Olisi nyt kihlajaisten sijaan hautajaishommat ja minä olisin sureva sulhasleski. HUOTARI. Niinkö oli ankaraa se tauti!
Tämän tiedon saatuani minä häpesin osoitettua tyhmyyttäni, ja ihailua täynnä en minä uskaltanut tehdä useampia kysymyksiä, etteivät saisi sanoa minun nyt vasta ensi kerran olevani hienojen ihmisten parissa. Toimituksen lopetti kajahtava toitotus rummuilla, huiluilla ja torvilla.
KERTTU. Ei minulla ole syytä teitä nuhdella, Valter. Omaa tyhmyyttäni ainoastaan suren. VALTER. Te ette ole lainkaan tyhmä. KERTTU. Hyväntahtoisuudesta ette tahdo sitä myöntää. Vähän aikaa sitten olitte toista mieltä. VALTER. Kun olin vouhka! KERTTU. Ei, hyvä Valter, silmäni ovat nyt auenneet.~-Minä näen selvästi kaikki virheeni ja puutteeni.
Minä heitän koko virkauran ja muutan Sysmään. Rupean maanviljelijäksi. HEIKKI. Elä hupsuttele! Helpommin sinä millä muulla keinolla hyvänsä rahaa saat. VALTER. Ole vait', asia ei kuulu sinuun. KAUPPANEUVOS. Itsepähän kärsinee seuraukset. Minä pesen käteni. HEIKKI. Minä myös. Kerttu, Kerttu! Armas Kerttu, tule, että polvillani saan rukoilla sinulta anteeksi tyhmyyttäni. Tässä olen!
Ja meitä oli kaksi, poika ja neitonen, Kun taipui rakkahaksi luontomme iloinen. Noista makasiineista kai se vastaa. Jo piennä ollessani tuon tulin kokemaan, Ett' hälle rinnassani syän sykki nopeaan. Ah voi, mun tyhmyyttäni; se sai sen aikahan: Vieroitin ystäväni kauniin ja rakkahan. Nyt on mun mielestäni kaikk' ilo puuttunut, Kun kallein ystäväni on mulle suuttunut.
Voi, voi minun tyhmyyttäni yhtäkaikki! Mutta eihän sitä sittenkään olisi voinut kukaan aavistaa että minun hiljainen kävelyni tämän seudun kautta oli jättävä jälkeensä niin pahoja seurauksia", ja hän nojasi päätänsä käteensä ja suu vääntyi haikeaan hymyyn. "Voi, voi, eihän se kumma ollut että herra maisteri varoi tuota pahaa Vööperiä", sanoi Lotta. "pahuudella on paljon valtaa maailmassa.
Oikein, ja se aika kuuluukin elämäni pääkohtiin. Minä olen oleskellut ulkomailla neljäkymmentä ja kaksi vuotta, sekä merillä että mailla, joka kuumassa ja kylmässä ilmanalassa, jota vaan ihminen ja koira sietää voi, ja tuo koiran-nimi on minua vaivannutkin kuin koira, ja se on ollut omaa tyhmyyttäni, etten sille antanut potkausta iäksi päiväksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät