Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025


Mutta ei ollutkaan kuin kirje. No, siinä Schyvall " "No mutta " yritti Nivalinkanen keskeyttämään.

"Jättäkäähän jotakin minun toimekseni", sanoi lakimies; "enhän minä tahdo aivan valmiisen tulla. Taavi on syytöksestä pääsevä puhtaaksi, sen takaan niin totta kuin olen Nivalinkanen. Mutta nyt täytyy viimeinkin lähteä". "Jaa, lähtekäämme, lähtekäämme!" yhtyi siihen rovasti. "Tuletteko te, Schyvall, pappilaan, vai olisiko teidänkin mentävä nimismiehen tykö?"

"Joosepin surmaaja on löytynyt", lausui hän, pyyhkien hien otsastansa. "Sota-Matti?" virkkoi Nivalinkanen. "Niin, Sota-Matti on Joosepille surman saattanut, vaan ei tahallansa; ja kaikessa tapauksessakin maallisen oikeuden käsi häntä ei enää häiritkö. Hän on kohta astuva korkeamman tuomarin eteen, olkoon Hän hänen sielullensa armollinen".

Taavi oli syytön! Mutta tuo lääkärin-todistus kuolintavasta, tuo murha-ase, kirves, sulkivat pois vahinko-kuoleman, nyt niinkuin ennenkin. Missä siis murhaaja? Nivalinkanen, joka suurimmalla tarkkuudella oli seurannut tutkimusta, alkoi nyt puhua.

"Minä pyytäisin teitä tarkistamaan muistoanne etenkin tähän kävelyyn talojen sivutse", muistutti Nivalinkanen; "minä tulen siihen nähden tekemään teille monta ja tärkeää kysymystä. Jatkakaa!" "Me siis erosimme, nuorukainen ja minä. Minä astuin nopeasti eteenpäin, polusta vähän matkaa metsässä oli mökki. Sen edustalla oli mies ja vaimo. Sitten en nähnyt enää ketään tällä puolen sydänmaata.

Hänen ensi kysymykseensä, minä aikana iltasella Schyvall kulki talojen sivutse, oli tämä vastannut: "kymmenen tienoissa". Mutta sitten pyysi Nivalinkanen Schyvallia tulemaan kanssaan kävelemään tuota samaa polkua, ja sillä kävelyllä selkeni Schyvallin muisti: muitakin havaintoja astui hänen mieleensä, hän muisti missä hän milloinkin oli kelloonsa katsonut.

Tuiki tarpeellista ei enää ollut keskustelu puolustusta varten Taavin kanssa, melkein voisi Nivalinkanen paremmin palvella häntä, jos vaan täällä toimiskeli päästäksensä todellisen murhaajan jälille; mutta paha oli taaskin, jos ei Taaville niin pian kuin mahdollista annettaisi tietoa hänen asiansa onnellisesta käänteestä ja sanoi siis Nivalinkanen olevansa valmis lähtemään läänin pääkaupunkiin, vaikka heti, sillä alkutoimet hänen puoleltansa olivat tehdyt jo, ensimmäiset kirjoitukset Schyvallin vannottamisesta ja Taavin vapauttamisesta jo matkalla.

Nivalinkanen esteli, hymyillen, liikanaista hyvänä-pitämistä, sanoi tulleensa niin aikaisin päästäksensä perinpohjin tutkimaan tätä asiaa, joka suuresti hänen mieltänsä kiinnitti, ja vakuutti ainakin saattavansa Taavin vapaalle jalalle, jos ei näissä käräjissä vielä saisi häntä tyyten syytöksestä puhtaaksikaan.

Nivalinkanen piti kauniin puheen: hän kertoi miten hän synkeissä mietteissä ajaa jorotteli tänne Tyynevedelle; mutta ensimmäinen, joka häntä vastaanotti oli nuori neiti, tämän illan kuningatar, ja taas kohta väistyivät hänen synkeät mietteensä, ja hän näki kaikki ruusunpunassa. Se oli hyvä enne ja hyvin oli käynytkin, loistavan lopun tämä asia saanut.

Nivalinkanen oli tutkinut asiapaperit, ja rovasti sekä Schyvall olivat jo varhain lähteneet liikkeelle, tämän tutkimuksen johdosta neuvoittelemaan mitä tänään oli tehtävä.

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät