Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. lokakuuta 2025
Uhkaavan kuoleman pelko, sanoo runoilia, on kuni profeeta Aaronin sauva, joka kaikki muut sauvat nieli, kuin ne kuningas Pharaon edessä käärmeeksi muuttuivat; ja persialaisen viisaan tyttäret pelkäsivät vähemmän kuin muut haltiain kosimista.
Hulluko minä olen? hän mutisi itsekseen, ja nieli, ja ryki. Ei apua, tuo karvas pala vaan paisui. Rouva palasi kyökkiin takaisin. Lopo kumminkin ennätti pyyhkiä silmistään vedet, ettei rouva mitään huomannut. Ehkä minä nyt sitten menen pois ja tulen huomenna hakemaan niitä tavaroita. Ei, elkää menkö vielä. Riikka keittää kahvia. Antakaa olla. Juonmahan sitten toisen kerran. Pian se joutuisi.
Kun hänen piti ottaa lääkettä, sanoi Fredrika: 'Nyt voit kernaasti ottaa vähän pahempaakin, kun olet saanut niin paljon hyvää. 'Kyllä, anna tänne', sanoi hän aivan selvästi ja nieli tuon kitkerän lääkkeen.» »Mutta aika riensi ja minun täytyi lähteä. Hän ei pitänyt siitä. Minä lupasin silloin tulla takaisin Viipurista. 'Niin, joka päivä', sanoi hän ja niin erosin.
Joita tämä kansa, orjuudesta Kulkiessa koki, koska aallot Kuohuvaiset nieli ratsujoukot Faraonin, mutta sinun kansas Kastumatta kulki aallon halki, Koska torven pimeydess' itse Tulipatsahana liehuvaisna Kirkkautes johtajaksi annoit, Taikka päivin, pilvivaunuiss' ollen.
Ei vastausta; pieni, jyrkkä nytkäys vaan päällä. »Tuossa, pojat, kastakaa suolaveteen.» Petu ja Ville söivät hapeasti, mutta isää ei oikein maittanut. Vaikeasti hän nieli muutamia kertoja, sitten jätti. Kätkyestä kuuluikin yhä surkeampia ohkauksia. Holpaisen sydäntä ne viileksivät kuin veitsellä. Hän toivoi, että pian loppu tulisi lapsen vaivoille.
Jahkailivat ja päivittelivät ja pahinta ennustivat. Ainoa, johon asia ei näyttänyt ollenkaan koskevan, oli Matti. Hän askaroi niinkuin ainakin myllyssään, kantoi säkkejä ulos ja toisia sisään, ja kiire siinä oli, sillä kiven silmä nieli hyvän veden aikana, minkä sille suinkin kerkesi antaa. Tekee siinä koko talven työn, kehuttiin.
Neiti Hanna tuli sisään hiljaisempana ja vakavampana tavallistansa. Käy istumaan, rakas lapseni, sinä et näytä olevan tyytyväinen tähän naimiseen. No en minä sano siitä mitään; mutta toivokaamme kaikissa tapauksissa, että se luonnistuu paremmin, kuin me molemmat nyt ajattelemme ja luulemme. Hanna nieli alas jotakin, joka näytti tunkeutuvan hänelle ylös kurkkuun.
Ainoastaan muutamat talonpojat vaimoineen ja lapsineen pääsivät tulesta pakoon metsiin, kuollaksensa siellä vähän hitaammin nälkään ja viluun. Muuten kaikki menettyi. Liekkien nopea virta nieli kaikki, mikä sattui sen tielle. Lehdettömät puut kohottivat tulisia oksiansa tuhansilta paikoilta. Jyvä- ja hedelmäaittoja nieli lukemattomat punaiset kielet.
Nähtyään jättiläisen juoksivat toiset lapset huutaen pois. Uteliaana tarkasteli jättiläinen saalistaan. Se oli pieni kymmenvuotias pojannallikka, nimeltään Matti Nopsa ja tavoiltaan nimen mukainen. Pojalla oli sydän kurkussa, mutta hän nieli itkun ja katseli jykeätä jättiläistä navakasti silmiin.
Kauan hän oli tämän perästä vaiti, hengitti raskaasti ja nieli kaulaan nousevia nyyhkytyksiänsä. Siitä pitäen minä yhdyinkin vallankumouksellisiin. Niin, sanoi hän rauhoittuen, ja lyhykäisyydessä kertoi historiansa loppuun.
Päivän Sana
Muut Etsivät