Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Mutta Sanelma Kinnusellakin oli keinonsa. Hän sanoi: Viedään sormus sinne. Sormus?... Naimasormus? toisti rampa. Niin. Minkäpä sille mahtaa, vastasi Nelma. Ja seuraavana päivänä rampa pukeutui pyhäisiinsä ja lähti Helsinkiin. Vei kaniin kultasensa sormuksen. Sanelma Kinnunen palasi Helsingistä Lapinlahden akan luota. Hän oli kovin kalpea. Sakriksen mielestä niin kuin kynttilä.
Kovasti, kovasti meni rahaa ... mutta Kukkelman nauroi, että raha on luotu pyöreäksi ja pyörimään pois..! Tyytyväisenä katseli siinä Nelma tuomisia, joita rampa kurotteli pöydälle. Ja pian seuraili Sakris onnellisin silmin, kuinka Nelma alkoi paketteja availla tai järjestää minkä minnekin. Oikean hyllyn, jopa kaapin, sanoi mestari pian Nelmalle nikkaroivansa. Tyttö oli ryhtynyt keittämään kahvia.
Sitten oli hänellä hyvin kiire ... hän kätteli, huiskutti mustalla hansikkaallaan ja katosi. Nelma joutui epätoivoon. Rakastunut ei hän ollut. Tosin joskus, iltoina ja öinä, kun tuo ystävä oli päihdyttänyt hänet juomilla ja sanoilla, oli tyttö kuvitellut tätä rakkaudeksi. Mutta nyt: herra oli hänet pettänyt. Puute jatkui. Vähän työtä ... eikä hän jaksanutkaan muuta kuin ajatella kohtaloaan.
Kun on jo entinen! Mitä tyttö nyt tarkoitti? Entinenkö? Kukkelman kysyi: Mikä se on? Entinen? Vastaa minulle..! Onko jotain... Onko? Vastaa ... poikako? Tyttö nyyhki. Rampa tiukkasi jälleen: Mikä? Suuriko? Ja kenen se on? Meidänkö? Nelma naurahti. Hänellä oli tyttö ... kunnalliskodissa. Kukkelman istui ällistelevin silmin maassa.
Työnsi tukkansa ohimoille... Isot kourat ojentuivat. Nelma ei sysännyt pois tahmaista kättä, joka kosketti hänen olkapäähänsä. Miksi ulvot? Sano nyt minulle! pyysi Sakris. Tyttö uikahti vihastuneella ja epätoivoisella äänellä: Mihinkä minä sen panen? Tämän uuden! Minä menen järveen! Tarkoitat, mereen, sanoi Sakris. Sitten hän oli vaiti ... ei tiennyt, mitä tehdä.
Päivän Sana
Muut Etsivät