Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
"Kyllä, kyllä!" kuului porstuasta, mutta nyt Bergit ei voinut pidättää nauruansa kauemmin; hän nauroi niin että vapisi, juoksi rajusti ulko-oven kautta pihan yli, suuren koivun juurelle mäellä. Siinä hän kaatui ja nauraa hohotti ehtimiseen. "Ei Per! Per! en ole kuullut niin naurettavaa ennen". "Mikä on?" kysyi Per, joka tuli koivun takaa ja heittäysi ruohikkoon. "Isä aikoo piestä sinua, Per!"
"No hyvä on, hyvä on: heitä jo valtaan!" jupisi Harlow, ikäänkuin harmissaan, torjuen häntä kyynärpäällään... Mutta tässäpä tapahtui, kuten sanotaan, ikävä juttu. Asia oli tämä: Souvenir, joka aivan aamiaisen alusta oli juonut yhtä mittaa, nousi nyt äkkiä ylös tuoliltansa, punaisena kuin kukko ja osoittaen sormellaan Martin Petrovitsh'ia, räjähti nauramaan hataraa ilkeätä nauruansa.
Manlius ei voinut nauruansa pidättää, kun näki runosepän eriskummaisen aseman. "Mistä ajasta asti kannattaa keisari sinua, Aevius, kantotuolissaan, kuin suurisukuista jalkavaimoa?" "Armahda minua, Manlius, äläkä minua naura, minä olen onnettomin runoilija, jonka maailma on nähnyt. Ajatteleppas kuinka hyvä tilaisuus tarjousi minulle nimeni ikuista muistia vahvistaa.
Sitte sytyttivät he pirtin tuleen, joka oli niin perin kuiva ja sentähden paloi kuin taula, ja..." "Pedot", mumisi Erkki puoliääneen ja puristi hurjasti nyrkkiänsä. Kenttä jatkoi; "Ja tiedättekö mitä venäläinen katteini sanoi saatuansa tiedon tästä ilkityöstä?" "Emme, emme!" "Hän nauroi tavallista pilkallista nauruansa kun Hokkanen kysyi eikö sotamiehiä rangastaisi.
"Tuo seikka kummastutti häntä niin suuresti, että hän, kehän keskelle saavuttuansa, ei voinut pidättää nauruansa, vaan huusi: " No, onpa tämä, hitto vieköön, ensimäinen kerta eläissäni, jolloin kylmää tulta näen! "Papilla, joka ennen oli palvellut sotasaarnaajana, oli häijy tottumus sekoittaa kirouksia puheesensa, mitään pahaa sillä tarkoittamatta.
Vaivoin hilliten nauruansa Katjusha vaihtoi nopeasti paikkaa Nehljudofin kanssa ja puristaen kovan karkealla, pienellä kädellään hänen suurta kättänsä, lähti juoksemaan vasemmalle, tärkättyjen alushameiden kahistessa. Nehljudof osasi juosta nopeasti eikä olisi millään muotoa tahtonut joutua tappiolle taiteilijan rinnalla.
"Minkätähden tästäpuoleen paremmasti kuin tähänkään asti?" kysyi Mari ja ilvehymy pyöri hänen hymykuopissaan. "Sen vuoksi, kun mies on vaimon pää", sanoi Matti ja asetti itsensä hyvin juhlalliseen asemaan. "No mutta, kun sinä et ole mies, enkä minä vaimo, sillä olemmehan vielä vaan poika ja tyttö", sanoi Mari tuskin nauruansa hilliten.
Samassa nauraa suhautti vanhus tuota omituista nauruansa, joka niin paljon vivahti voittoriemuun, iloisuuteen ja pilaan, ja puistaen päätänsä kääntyi hän pois, heitti pyssyn olalleen ja kävellä notkutti lyhvin, terävin askelin metsään päin.
Mikko lippasi kepeästi kanttorin selän taakse: »Kanttori, pyhitään nyt pois se huhmari sieltä, me tässä muorin kanssa jo siitä sovimme.» Kanttori oli kiivas mies, semminkin kun häntä toimissaan häirittiin. »Mene tiehes siitä! Kun tulet sotkemaan... Pidä huhmaris, kun olet kerran saanut.» Muille oli vähän vaikeata pidättää nauruansa.
"Ei se Martin Petrovitsh tänne tule", kuiskasi Souvenir minulle, astuen minun kanssani ruokahuoneesta. "Saatte nähdä mitenkä hänen on käynyt. Sitä ei voi käsittää! Minä luulen ett'ei hän enää oikein ymmärrä ihmisten puhettakaan. Kylläpä pistivät pihtiin miehen." Ja Souvenir purskahti nauramaan onteloa nauruansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät