Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. lokakuuta 2025
Siellä on eräs paikka ylhäällä vuoren laidalla, jonne minun oli tapa kiivetä, kun tahdoin katsella maailman hyörinää, ja siellä sai tosiaankin täyden korvauksen siitä, että nahka kiivetessä oli naarmoittunut ja jalkineet repaleiksi menneet.
Peneleos ja Lykon vihan vimmall' iskivät yhteen; suott' oli kummankin, sivu singoten, lentänyt peitsi; miekoin karkasi mies päin miestä, ja jouhisen töyhdön juureen iski Lykon kypärään, vaan katkesi säilä kahvastaan; heti Peneleos löi häntä nyt kaulaan korvan alle, ja jänterihin terä upposi, jäi vain nahka, ja kaatui pää kupehelle, ja raukesi ruumis.
Väinö löi lohta niskaan Aaron päästellessä uistintaan lohen suusta ja sanoi: Sinä meren neitonen, minun ihanaiseni, minun sydämeni sytyke, tulit sinä kuitenkin, sinä minun kauan kaivattuni! Kuinka ihana ja suloinen sinä oletkaan, minun armaani! Sinun pääsi on niinkuin Karmeli. Sinun pääsi nahka niinkuin kuninkaan purppura, poimuinen, kuten Korkiassa veisussa sanotaan.
Katsokaapas Helkan sormia, niistä tippuu verta! huudahtivat lapset. Sain muutamia naarmuja katajan havuista sanoi hän ja koetti hymyillen piilottaa käsiänsä, jotka olivat punaiset ja täynnä riipaleita. Helkalla on liika hieno nahka, toista ovat minun kourani nauroi Meeri ja pisti esiin tukevat, ruskeat kätensä. Tuollaiset pienet käsiraukat!
Maltittomana oli hän sitä odottanut ja oli jo nähnyt monasti sielun tekevän riemulla ja autuaallisella hymyllä eroa pienestä ruumiista. Mutta Nanna yhä viipyi täällä ja viipyessään muuttui, niin että oli kuin maan alta kaivettu. Niin kuihtunut oli, ettei hänessä ollut kuin luut ja nahka.
Nahka on melkein yhtä tarpeeton. Urhoolliset miehet eivät näy sitä viitsineen itse kantaa, koska halveksien sanotaan: »Arka nahkansa kantaa!» Pää on ankara ruumiin osa, sillä usein täytyy miehen itsensäkin pelätä päätään. Omituista kyllä, näyttää suomalaisen pää olevan ontto, sillä miehellä voi olla lakki päässä, joskus kaksikin lakkia.
Viimein ilmestyi kirjon nahka valmiiksi muokattuna tuonne karsinalasin alle ja suutari Heikki leikkeli siitä kengäksiä. Nyt se Heikki jo istui jakkaralla ja teki kirjovainajan vuodasta pieksuja, ruojuja ja lipokkaita sekä Martille että Reetalle niin ja pikku Marillekin.
»Jumala tiesi Jussi-kulta Missä nahka naulitaan». Minä laulan kuin mies, heläytän kuin klaneetista vaan. »Minä olen pikkuinen poika, Mamman oma Jussi, Minä olen pikkuinen poika, Mamman oma Jussi». JUHANI. Säästä laulus toistaiseksi. EERO. Säästä pikkupojan laulu minulle. LAURI. Säästetään se Jukolan Jussille ja aljetaanpas toinen ja oikein iso laulu. Lauletaan ja tanssitaan, heleijaa!
Sitä hän ei kuitenkaan millään liikkeellä ilmaissut, että hän oli vähääkään rauhatoin. Hänen kasvoissaan olikin niin paksu, karkea, harmaa nahka kun juuri sitä varten laitettu, että sen alle voi kätkeä suurimmatkin mielenmuutteet. Rovasti näki rovastinnan olevan viattomassa tyytymyksessä, mutta kuitenkin ajattelevan Kaisaa.
Hyvin laiha hän on, neiti Margery, ja luut pistävät niin terävästi esiin kuin mahdollista; mutta varma on, että kyllä löytyy ihmisiä, joissa ei ole kuin luu ja nahka. Eivät kai ihmiset siitä kuole, että laihoja ovat, vai kuinka?" En tietänyt, mitä vastaisin, sillä en koskaan ollut nähnyt Korin äitiä.
Päivän Sana
Muut Etsivät