Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Raivio oli yhä vieläkin alaston, aavan kaikkoamattoman autiuden syleilemä, sillä kumpuava maa kohotti sen pois metsän suojasta ja teki siitä yksinäisen taivaan naapurin.
Ei voinut kuulla lähimmän naapurin sanoja, joll'ei tämä puhunut erittäin kovaa. Ja mitä illemmäksi tultiin, sitä enemmän kasvoi melu, vieläpä samassa määrässä, kuin viinijumala ennätti tunnetulla tavallaan vaikuttaa läsnä oleviin. Noin k:lo 9 aikana alkoi tulitus, joka sitten taukoamatta kesti puoli-yöhön saakka.
Pihan perällä kyyhkyslakan vieressä, näköala naapurin palomuurien lomitse IS
Ah, ah! pullo, armas pullo! heru paljon pisareita, itke syystä, itke syytä yldä-kyllin kyyneleitä katkerina karpaleina, itke surussa, ilossa; salli juosta jokes suonden kuivan kaulan kasteheksi, kauan vuotaa viinan virrat meille elämän mereksi. Kesti laulu. Nautitse, Naapurin, ilolla aina elämän autuutta enendäin, maljasta hunaja huulilles paina vaivangin tundoa vähendäin.
Silloin kuuli hän naapurin iloisesti huutavan salista: "Nyt on kuusi sytytetty, eukkoseni! Nyt saat tulla sisään!" Kirkas ja melkein lapsellinen naisääni kuului silloin puhkeavan ilonhuutoon, joka varmaankin sammui suuteloon.
Mummon talolla oli naapurikin, sillä siinä oli talo vieressä, vähäistä pienempi kuin edellinen. Kun mummon vieraat seisoskelivat pihalla, eli oikeammin punertavalla kalliolla, tuli naapurin isäntäkin ulos. Hän oli vanha mies jo, jonka ahavoittunut muoto ja karkea vaatetus ilmoitti, että hän joko oli kalastaja itse, tai vähintäänkin kalakauppias.
Silloin tällöin hän seisahtui tarkastellakseen itseään, koetteli sormillaan takkia, avasi nappeja ja pani ne jälleen kiinni ja ojensi vartalonsa suoraksi ja silitteli ja hipoi itseään kuin naapurin kissa peseytyessään. Nyt täytyi tapahtua, että ukko Swart, joka makasi selällään kumeasti kuorsaten, kääntyi toiselle kyljelleen. Tämä nyt ei ollut sen pahempaa.
Silloin oli yht'äkkiä kuin valistava ajatus olisi tunkenut hänen sieluunsa ja vetänyt säteen jälkeensä hänen väsyneihin silmiinsä. Hän kumartui rivakasti lapsen yli, otti vaatteen ja peitti sen pienet kädet, katseli ympärilleen huoneessa, ja oli seuraavassa silmänräpäyksessä poissa. Ulkona naapurin talon kohdalla hän pysähtyi ja kolkutti ikkunalle.
»Ei nämä kirkkomiehiä, vaan kuka tuo on? Ei se tämän kylän miehiä ole», tuumi naapurin isäntä ikkunasta rantaanpäin katsellessaan. »Kirkonkylästä se on tuo mies», arveli isäntä, tultuansa katsomaan hänkin. »Kyllä ne ovat meidän oulumiehiämme, koska kantavat arkkua tupaan. Tuollahan tuo tulee Katrikin. Erkki on jälessä kantamassa arkkua. Missä Jussi... Missä Jussi ... liekö veneelle jäänyt...»
Mutta kyllä se kuitenkin on pientä sen rinnalla, mitä se sitten toisin ajoin antaa. Oli se toisenmoinen apaja se, kun oikein ajattelee.... Onko isäsi ollut maissa isännän puheilla? Ei. Ei tietysti. Minun se on hommattava sekin. Ja minä hommaan, sillä saari on ostettava, ja naapurin pitää tulla pois, sen minä olen päättänyt. Ja ensi pyhänä se ostetaan. Toin jo lutikanmyrkkyäkin.
Päivän Sana
Muut Etsivät