Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Ihminen, oletko hullu!... Etkö kuullut, että olen nälkäinen kuin susi! Mitään nerokkaampaa, jatkoi apulainen, katse luotuna ilta-aurinkoon päin. Mitä sinä höpiset?... Tiedän kyllä, että vasikat, lampaat ja kanat ovat ihania ja suloisia, joskin minun kokemukseni siinä suhteessa on varsin vähäinen; mutta niiden nerokkuus ei milloinkaan ole herättänyt huomiotani.
Kävelyllään hän osui aina laitakaupungille saakka, ja aika kului häneltä nopeammin kuin mitä hän oli luullut katsellessansa kaikenlaista, mikä hänen mieltänsä kiinnitti. Vihdoin hän tunsi kuitenkin olevansa nälkäinen, ja koska hän oli kaukana palatsista, niin hän päätti poiketa leipurin luo, joka oli ovensa edustalle ripustanut houkuttelevan kyltin.
Hovissa suurest' elettiin, Nyt puutett', tuskaa kärsittiin; Tuo rikas naapur' armoton Ja tyly heille on. Kuin kallis sentään verrattain On mökin tunnon rauha vain, Ja luja, harras usko sen Rikkauteen verraten! Viel' yhden näät sä toverin, Nälkäinen vatsa silläkin, Ja hampaat suussa välkähtää, On villakoira tää.
Nuo muutamat, orsiin kätketyt kultarahat, nälkäinen lammaslauma ja heidän omat kurjat henkensä, vaikka nälkäiset ja pelon-alaiset, olivat kuitenkin rakkaat heille, eivätkä he tahtoneet saattaa niitä vaaraan.
Jonson-puolisoilla oli viisi lasta, niin että heidän täytyi aamusta iltaan olla ahkerassa työssä, voidakseen pysyä leivässä käsin. Ja sittekin oli monesti hyvin vaikea saada kokoon niin paljo, kuin nälkäinen lapsilauma olisi tarvinnut. Puolen päivän rinnassa oli matami Jonsonilla koko pesu huuhdottuna; hän nousi mäelle katsomaan vaatteita ja poimi pois nuorilta, mitkä jo olivat kuivat.
Miksi ne eivät jouduta aamiaista, että saisi syödä?... Nälkäinen kuin susi! Oli niin aikamiehen, vanhan herran tapaista sanoa: »nälkäinen kuin susi.» Onko aamuruoka kohta valmis? kysyi hän bufettineidiltä. Neljännestunnin kuluttua, vastasi tämä. Pekka tuli puoliääneensä kysymään, syökö Antti laivasta? Miksen söisi! vastasi Antti tahtoen näyttää kummastuneelta.
Se on onni tuo sotamiehen onni, huusi hän iloisesti, minähän tulen kuin kutsuttuna! Jumalan rauha, talonpojat, väistykääpä vähäsen; olen nälkäinen kuin munkki messutessaan enkä jaksa tässä kirotussa kuumuudessa enää pappilaan asti. Onko teillä olutta? Vanhuksen mieli kuohahti jo, vaikka pinta pysyikin vielä tyynenä, hän kohosi jo puoleksi istuimeltaan, mutta istuutui jälleen.
Ahdas laidun, lauma nälkäinen Syy on paimenten. Tutu, tuu, jo kellot kaikuu, Tutu, tuu, jo torvet raikuu: Riemu aamun, rauha illallen. KES
Sen paremmin en ollut saanut levätyksi, kun sananviejä jo palasi, ja meidän täytyi jälleen nousta ylös ja lähteä taivaltamaan eteenpäin. Cluny oli näet ilmoittanut meidän olevan tervetulleita hänen luokseen. Alan oli erinomaisen hyvällä tuulella, levosta virkistynyt, nälkäinen ja iloitsi jo edeltäpäin ryypystä ja lihapaistista, joiden sananviejä oli ilmoittanut odottavan meitä.
Toinen nälkäinen saattoi katsella toisen kuolemaa heltymättä. Omaa kuolemaansa harva ajatteli ollenkaan sillä tavalla kuin tavallisissa oloissa. Sitä ei aina pidetty edes helpotuksena ja pelastuksena kärsimyksistä, enemmän vaan kuin jonain tavallisena talon muuttona, jota ei edeltäpäin viitsinyt sen enempää ajatella. Rajaton yhtäkaikkisuus ja välinpitämättömyys oli tullut aivan yleiseksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät