Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. syyskuuta 2025
Hirmuisen katsannon viskaisee hän taasen oikealle, viskaisee vasemmalle ja irvistää kuin pureskelisi hän koiruohotukkoa. Mutta viimein kuuluu hänen suustansa seuraava puhe: »Perkele, joka käy ympäri kuin kiljuva jalopeura, puhallellen myrkkyä maailmaan, on myös näiden naapuristen sydämessä sytyttänyt vihan ja vainon liekin.
Moni ihminen on saanut myrkkyä vapauden jumalattaren punaisesta hameesta." Ihastuneena kuunteli lapsi hänen puhettansa, vaikk'ei hän enintä osaa ymmärtänytkään. "Mamma, mamma, niin hauskasti en ole milloinkaan ennen leikitellyt!" "Mutta nyt olet väsyksissä, nyt täytyy sinun vähän levätä."
Minä en ihmettele, että tuo mies teki niinkuin teki ja antoi sinun hääiltanasi maistaa pisaran sitä samaa myrkkyä, mitä epäilemättä olet itse monelle muulle valmistanut. Mitä häneen tulee, niin hän on tavallaan nuoruudentoverini, erään mahtavan talon poika, ja minä olen ollut pienestä pitäin kuin hänelle luvattu.
"Jos tulevat tasangoille eivätkä aivan äkki-arvaamatta karkaa meidän kimppuumme, tulevat he tavallisesti voitetuiksi, vaikka heillä tosin on raaka rohkeus ja pitkät, vouralilla myrkytetyt nuolet, joista pieninkin haava tuottaa välttämättömän kuoleman, jos ei kohta saada voidetta myrkkyä vastaan, ja sitä taas kovaksi onneksi ei kukaan muu tunne kuin nuo kirotut neekeriläis-koirat.
Hän ei kuitenkaan uskalla ottaa, epäilee kai sen sisältävän myrkkyä. Mutta kun päänsärky yhä yltyy, häätyy hän lopulta sitä itse pyytämään, tiedustellen samalla, etteihän se vain myrkkyä sisällä. Kun sanon, että otinhan minä äsken itsekin samanlaisen ja istun vielä ilmielävänä tässä paikallani, rohkaistuu hän ja nauttii pulverin.
Jotkut antoivat lääkkeitä; ne eivät tehonneet ... vaan olivat huumausaineita, jotka kasasivat yhä uutta myrkkyä Sakriksen ruumiiseen. Taikka pitivät he tarpeellisena, että Sakris olisi lähtenyt kesällä kylpylaitoksiin itseään hoitamaan. Tosiaan ... onpas sekin neuvoja apu!
Mutta Frans, se, joka juonillansa lyhensi äitisi päivät, joka tuhansilla koukuilla teki elämäni katkeraksi, ja lopuksi joka ensiksi vuodatti ylpeyden myrkkyä sydämeesi sille antakoon Jumala anteeksi minä en sitä voi. Mutta, Jumalani, sanoi Frans nauraen, oliko tuo sitten niin pahaa, että täti Juliana antoi minulle tiedon oikeuksistani; se oli tyhmästi, että minä kerroin sen teille.
Ja nyt hän kuitenkin astui tähän kauniiseen salonkiin aavistamatta vähääkään sitä, että häntä kerran tultaisiin sanomaan maansa Neroksi, Caligulaksi tai Heliogabalukseksi. Ei näkynyt vähintäkään veren tahraa hänen lumivalkeilla käsillään. Ei mitään myrkkyä tippunut hänen kiharaisista, kiemurtelevista kutreistaan.
Loihtijat voivat sellaista, sanotaan. Ja mistä lumotusta maasta on hän käynyt hakemassa parannusta haavoilleen? Varmasti on hän lumooja. Niinpä niin, hänen purtensa oli haltiatar, samoin hänen miekkansakin, ja hänen harppunsa on lumottu ja vuodattaa se joka päivä myrkkyä kuningas Markin sydämeen. Huomaatteko, mihin määrin hän on jo saanut haltuunsa tuon sydämen noitakeinoillaan!
Lupaa se! tiesithän Sieluuni haastaa, Jotta voin hunnun Lemmestä raastaa, Laulaa sen pyhyyttä, Ilkkuin sen saastaa! Kiitos, ma tunsin Mielesi alaa, Aavistin kyyneles, Itketyt salaa, Haavaas kun koitti he Myrkkyä valaa! Kiitos, kun nostaa Henkeni koit sa! Milloin ma murruin, Hoivasi toit sa, Vikani kaikki Anteeksi soit sa. Sain kiinni jo touvista mastopuun.
Päivän Sana
Muut Etsivät