Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Paris'ista tuli muutamana päivänä käsky panna vankeuteen kolmekymmentä henkeä, joita pidettiin epäluulon alaisina, ja viedä ne vallankumous-oikeuden eteen. Näiden kolmenkymmenen joukossa oli myös viaton Ifigenia, joka ilman säälittä eroitettiin sisarestaan ja vietiin vankina Parisiin.
Haukattuaan sen muutamana suupalana kallistui hän nuotion kupeelle pitkälleen ja alkoi kohta raskaasti kuorsata. Kun toiset lupasivat vartioimisesta pitää huolen, noudatin hänen esimerkkiään ja vaivuin pian sikeään uneen. Armeija hajallaan. Vaellan Turkuun ja saan olla tekemisissä kelvottomain alamaisten kanssa.
Jo hän muutamana iltana, kun työstä tuli eikä ollut ruuan murua syödäkseen, ärjäisi: niinhän tämä eläminen on kuin olisi yksi suu lisääntynyt, vaikka olisi vähetä pitänyt. Vaikka Vimpari sen syytöksen sanoi silloin vaimolleen, myönsi hän sen mielessään, että Aapon meno ruuan vähyyteen oli vikana, ymmärsi sen heti silloin ja näki sen todeksi joka päivä.
Hänen varovaisuntensa oli kuitenkin turhaan, sillä pikku Mozart mietiskeli jo klaverikonsertin sepittämistä. Hän rupesi sitä kirjoittamaan ja muutamana päivänä löysi isänsä, joka astui huoneesen muutaman tuttavan kanssa, hänet täydessä toimessa sävelteostaan sepittämässä. "Mitä sinä siinä teet?" kysyi isä. "Minä kirjoitan klaveerikonsertin. Ensimmäinen osa on jo valmis." "Saanko katsoa!
Ikävystynytkö lie henki erillään ruumiista harhailemaan, kun käärmeen nahkaan kätkihe, taikojakin lienee totellut, päivänä muutamana tämän huoneen kynnyksellä loikoi ja sähisten päätään kohotti.
Niin kului tuskallisia viikkoja, kunnes muutamana toukokuun kirkkaana päivänä Knuut tuli kotia ja päivällispöydässä hyvin välinpitämättömästi kertoi, että »nyt hän on maisteri». Hiljasta tuntui, että sydämensä lakkasi sykkimästä.
Siitä huolimatta aiottiin hänetkin hukuttaa yhdessä muiden kanssa, jotka muutamana sunnuntaiaamuna heitettiin hiekkasäkissä liejulammen pohjaan. Mutta taloon sattui silloin työhön kylän räätäli, jolla oli yksipiippuinen, suusta pantava haulipyssy ja joka sanoi tahtovansa kasvattaa hänestä jäniskoiran itselleen. Tulleeko tuosta äpärästä? arveli isäntä.
Mutta aamunapa muutamana, juur' kun oli kalaanlähdön aika, juhlatamineissaan Matti oli, univormussansa muinaisessa, tehden kunniaa, kun kuistillensa huonehestaan everisti astui; hymyhuulin siinä Matti seisoi selkä suorana kuin nuorukaisen. Sanat virkkoi: »Jumal' antakohon! mutta mielin tästä naimisihin.»
Niin kului päivät ilman surutta, ilman ilotta. Mutta muutamana iltana, kun luutnantti palasi kotia kolkon-autiota kujakatua, kuuli hän äkkiä takanansa kiirehtiviä askeleita ja epäselvää nyyhkytysten keskeyttämää puhetta. Hän kääntyi katsomaan ja huomasi nuoren tytön noin kahdenkymmenen vuoden iässä, jonka erinomaisen suloiset kasvot olivat aivan kyynelten vallassa.
Kuukaudet vierivät vierimistään kaikessa sovinnossa, kunnes muutamana päivänä Helmikuussa, pehtoorin ollessa jossakin ulko palstalla työväkensä keralla sattui, että Klaara kirveellä varustettuna syöksi äitinsä asuttamaan huoneesen ja sanaakaan sanomatta iski kirveen äitinsä päähän sillä kamalalla seurauksella, että äiti vaipui veriinsä laattialle, jossa ollessa Klaara toistamiseen antoi kirveestä iskun, jonka tehtyä hän, tapauksesta kotirahvaalle puhumatta, valjastutti hevosen ja meni kruununmiehen luo tunnustamaan rikoksensa ja pyysi, että hän vangittaisiin.
Päivän Sana
Muut Etsivät