Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Kurja, katala ihmissuku! jupisi Anna itsekseen; mustalaisnainen ja kreivi ... yhtäläisiä kaikessa, paitsi itserakkaudessa ja hävyttömyydessä, joissa viimemainittu voittaa... Ja mikä hänet oikeuttaa tähän?... Hänen korkeampi asemansa yhteiskunnassa, hänen vetoomuksensa korkeampaan sivistykseensä ja hienompiin tapoihinsa. Kurja, katala ihmissuku!
Ellei hänellä olisi ollut vaaleata tukkaa, jatkoi edellinen, ja jollei siitä ajasta jo olisi kulunut kymmenen vuotta, ja ellei hän istuisi siellä, missä hän istuu, niin minä uskoisin... Mitä sitten? Että se oli hän. Kuka hän? Mustalaisnainen!... Se kirottu mustalaisnainen ... myrkyttäjä ... rikoksentekijä ja...
Aina teillä on varastossa kauniita lauseparsia, huomautti mustalaisnainen; te olette vaarallinen mies, herra kreivi!... Teidät pitäisi karkoittaa jollekin kaukaiselle, asumattomalle saarelle, muussa tapauksessa on vaarassa sukupuoleni kehuttu siveys...
Mustalaisnainen sulki salaoven hänen jälkeensä ja istuutui sitten levollisena sohvalle, tarttuen erääseen pitsityöhön, jota alkoi nyplätä. Mutta hieno neula ei liikkunutkaan, eivätkä Annan silmät katselleet tuota hienoa kutomusta.
Niin, hänen alhainen menettelynsä on katkaissut kaikki siteet väliltämme ... ja kuitenkaan en voi olla tuntematta hellyyttä häntä kohtaan ... saatan tuskin uskoa, että hän on tarkoittanut mitään niin pahaa kuin kuvittelette ... pahansuovat ihmiset ovat eksyttäneet hänet sekä käyttäneet hyväksi hänen herkkäuskoisuuttaan ja yksinkertaisuuttaan, omien suunnitelmiensa toteuttamiseksi... Häntä raukkaa!... Hän saa nyt maksaa katkerasti!... Ja te, lisäsi mustalaisnainen, kääntyen kreivin metsästäjän puoleen, te olette pettänyt isäntänne, te olette menetellyt yhtä huonosti kuin hän, vieläpä huonommin.
Ja sitäpaitsi te olette äiti. Niin, lapseni, pikku tyttäreni! valitti mustalaisnainen. Mitä tulee hänestä ... ja minusta?... Hän oli kuitenkin meidän molempain tuki. Te olette nuori, terve ja voimakas, virkkoi poliisimestari; teidän tulee rehellisesti ja kunniallisesti pitää huolta itsestänne ja lapsestanne ... rehellisesti ja kunniallisesti, ymmärrättekö?
Sinä et tahdo pitää minua kauemmin!... Sinä tahdot, että minä menisin tieheni, sanoi kreivi, ollen tekevinään lähtöä. Ei, en mistään hinnasta tahtoisi päästää sinua täältä! huudahti mustalaisnainen äänekkäästi ja posket hehkuvina. Oh! Sinä teet minut hulluksi ihastuksesta, sinä harvinainen olento! kirkaisi kreivi. Malta, Karl Gustaf ... minun sieluni on järkkynyt pohjiaan myöten.
Minun palvelijaniko?... Neiti, oletteko te hullu?... Teitä on ihan mahdoton käsittää! Ja loppujen lopuksi olen kai minä yksinäni teidän palvelijanne kanssa kantanut nuo aseet kellariin, teidän siitä lainkaan tietämättä? sanoi mustalaisnainen vavisten suuttumuksesta.
Kuninkaallisen poliisikunnan päällikkö antoi kreivi Lejonborgin metsästäjälle merkin seurata itseään, jonka jälkeen hän lähti. Mustalainen ja mustalaisnainen eivät ehtineet muuta kuin vaihtaa yhden ainoan katseen mutta se katse oli syvä, synkkä ja ilkkuva, myrskyn riehauttaman, kaamean aallon kaltainen, jonka pinnalla petollinen, kimmeltävä vaahto keinuilee. Oli seuraavan päivän aamu.
Totisesti, ystäväni, olemmepa antaneetkin sen paljon vaivata aivojaan tapausten johdosta niin mökissä kuin palatsissa, myönsi mustalaisnainen, ääneensä nauraen. Ehkä puhelemme liian kovaa, huomautti Bruno; eihän eukko vain liene etuhuoneessa? Samassa hän avasi oven ja katsoi sinne. Ei, olen lähettänyt hänet Julian kanssa kävelemään, koska on niin kaunis ilma, sanoi Anna.
Päivän Sana
Muut Etsivät