United States or Sint Maarten ? Vote for the TOP Country of the Week !


Minä pelkäsin, että sinä siinä kirjoitat: Jos olette tahtonut lapsestanne ulkokullaisen silmäinpalvelijan, valehtelijan ja vähintään pienen varkaan, niin olette osannut sijoittaa hänet juuri oikeaan paikkaan ja voitte siis olla täysin tyytyväinen! Niin luin silmistäsi ja minua hävetti ja suututti ja hyppyseni repivät kirjeesi pieniksi silpareiksiNeiti Smarin rupesi itkemään.

Ja ettekö ole valvonut nuoremman poikanne onnea paremmin ja tehokkaammin kuin jos olisitte pysynyt kotonanne? Ehkä. En tiedä. Ja ettekö ole kuin näkymätön enkeli aina huolehtinut nuorimmasta lapsestanne, joka ajaksi tarvitsi vierasta hoitoa, koska hänen sielunsa oli liiaksi teidän sielunne kaltainen? Olette ehkä oikeassa.

Kun kotka on ensin hakannut lihan lapsestanne, on se sitte myös niellyt luumurusetkin, jotka olivat vaan pelkkää rustoa, ja sillä kalliilla ristiäispuvulla on se verhonut pesänsä, ja antanut loistavan koristeen sikiöillensä leikkikapineeksi. Te olette väärällä polulla, herra! Teidän pitää etsiä puiden latvoista, jos mielitte löytää lapsenne puvun, tahi ehkä pienen solmun sen kalutuista luista."

VAPPU. Jaksan minä seisoakin sen aikaa, kun täällä viivyn. RISTO. Eihän toki, ei millään tavalla. Käykää tänne perälle. Ei teidän paikkanne oven suussa ole. VAPPU. Yhdentekevä, oli missä hyvänsä. Lapsestanne tahtoisin puhua pari sanaa. RISTO. Niin, lapsesta, näet. Niin, niin, siitähän minäkin. VAPPU. Saanko hoitaa ja kasvattaa häntä aivan kuin omaani? RISTO. Herran tähden, vielä häntä kysyy.

Ja sitäpaitsi te olette äiti. Niin, lapseni, pikku tyttäreni! valitti mustalaisnainen. Mitä tulee hänestä ... ja minusta?... Hän oli kuitenkin meidän molempain tuki. Te olette nuori, terve ja voimakas, virkkoi poliisimestari; teidän tulee rehellisesti ja kunniallisesti pitää huolta itsestänne ja lapsestanne ... rehellisesti ja kunniallisesti, ymmärrättekö?

Häpeäkseni minä tunnustan, että, kun en voinut löytää mitään jälkeä teidän lapsestanne, minä en ollut siitä yhtään pahoillani enkä ruvennut sitä sen enempää tiedustelemaan. Kun en ollut kyllin luja voidakseni säälimättä nähdä niin hellän ja suloisen olennon surua, kuin sinun vaimosi on, annoin minä hänet Joelin haltuun, ja nyt huomaan, että hän on ollut julma ja kavala.