Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. marraskuuta 2025
Kukaan ei enään muistanut mitä he olivat rikkoneet, itsekukin ajatellen omaa syyllisyyttään siunasi heitä, jotka nyt astuivat sen tuomioistuimen eteen, jossa inhimillinen oikeus lakkaa. Kalman hiljaisuus vallitsi, ja kauhusta kalpeina poistui väki paikalta. Silloin kajahti torventoitotus ilman halki ja sai poislähtevät pysähtymään, ja samassa näkyi kaksi ratsastavaa sanansaattajaa.
Vai oletko vetänyt häntä yhä syvemmälle ja syvemmälle siihen synnin kiroukseen, johon huoneesi ja veresi on hänet kietonut? Ja ennen kaikkea yksi seikka: Kuinka olet asustanut hänen kanssansa? Kerrotaan, että autiolla saarellanne on vain yksi ainoa huone, jossa saattaa asua! Oletko aina muistanut, että isäsi oma on jumalallisten ja inhimillisten lakien mukaan oleva sinulle koskematon?
Mutta vaikka hän muuten kokonaan tointui, ei hän muistanut tutkinnostaan eikä tuomiostaan paljon mitään. Tunnustuksestaan sinä aamuna, kun hänet hirtettiin hi, hi, hii!"
"Kiitoksia!" Silmänsä kiilsivät kuumeisesti, hän ei muistanut mitä oli tapahtunut. Kerttu toimiskeli hiljaa vuoteen vieressä, koetteli otsaa ja käsiä ja kuunteli hengitystä. Juho katsoi uteliaasti häneen. "Paranee hän vielä, onhan hän muutoin terve ja niin nuori. Herramme on paras lääkäri; yöt päivät tahdon rukoilla häntä hänen henkensä edestä."
Sitä vain ei muistanut, missä oli ollut hänen syntymäpaikkansa ja miten oli joutunut sieltä pois. Tämän vain siitä muisti: On pakkasaamu, poika tulee päre kädessä talliin, panee valjaat selkään, vie ulos ja valjastaa. Piha on täynnä hevosia ja rekiä, kulkuset kilisee ja hevoset hirnuu ja hyppii kahdelle jalalle. Hän hyppii ja hirnuu mukana.
Rupesivat sitten toinen toisensa perään myöntelemään, jopa kehumaankin. Esa lämpeni uudestaan, kun tässä toistenkin kehuessa muistui uudelleen elävämmin mieleen veisu ja hän puhui melkein kuin huumauksessa: »Minä seisoin siinä sängyn pielessä ja kuuntelin, sillä se oli niin komeaa. Enkä minä yhteen aikaan enää muistanut mitä varten oli tultu.
No, tästäkö eukko vinumaan; ja ellei hän olisi muistanut, ettei Matin kanssa ollut tukkanuotalle meneminen, olisi mökissä kummia nähty. Nyt kuultiin siellä vaan Leenan julmia kirouksia, mitkä eivät sittenkään tahtoneet hiljentyä, kun Matti nyrkkiänsä näyttämällä oli käskenyt hänen olla vaiti.
Tietä sinne ei hän niin varmaan saattanut sanoa, koska ei hän ollut huomannut sitä, kun hän meni nuoruuden-ystävänsä seurassa; mutta se kävi, ellei hän erehtynyt, ensin oikeaksi ja sitten, ell'ei hän muista väärin, vasemmalle, eli ehkäpä vähän oikeallekin; mutta sitten meni se varmaan vasemmalle ja niin taasen vasemmalle vähäinen tie, ja niin tultiin suurelle tielle, jota mentiin vähän matkaa eteenpäin, ja niin meni se "vissisti" taasen vasemmalle; mutta ehkä sitä ei hän niin varmaan muistanut oikealle, suoraan metsän kautta; ja niin edespäin.
Hän muisteli äitinsäkin kertoneen jotakin samanlaista; hän ei muistanut kenestä, mutta se vanha usko, että onni aina ottaa toisella kädellä, mitä se on toisella antanut, johtui nyt niin vilkkaasti mieleen kuin hän olisi kuullut sen kerran ennenkin. Ketä hänen äitinsä oli mahtanut tarkoittaa?
Hän ei sitä ajatellut, hän ei kadehtinut ketään, hän ei muistanut itse jouluaattoa, hänen ajatuksensa hiipivät arkoina sen jäljissä joka oli hänet jättänyt. Kauvan hän istui siinä. Melu naapurin huoneesta oli aikaa sitten lakannut ja tuskin mitään ääntä kuului enää sen ohuen seinän lävitse, joka erotti huoneet toisistaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät