Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Mikael Agrikolan "Alkupuhetta sen wdhen Testamentin päle." Ks. Valtaneuvos Pippingin Luetteloa suomeksi präntätyistä kirjoista, s. 8. Jos valmiit oppisanat ovat yhdeltä puolen helpot ottaa vennon vieraisin kieliin, ei siitä syntynyttä kielten turmelusta sentähden käy toiselta puolen milläkään muotoa puolustaminen.
Tän oivan, kelpo ruhtinan on kuva jäänyt säilyyn: Kilvessä kuulun kapakan nyt hymyillen se päilyy. Sen eessä juhlina kun joivat, niin rahvaan huudot ihannoivat vain soivat: Ohoo, ohoo, ahaa, ahaa! Ei herraa saa niin suopeaa! Lalaa! MIKAEL V
Ensimmäisen kerran Mikael Agricolan aikoina, jolloin uskonpuhdistus oli antanut välittömän sysäyksen koko suomalaisen kirjakielen syntymiselle, toisen kerran Elias Lönnrotin aikoina, jolloin kansallisuus-aate ja kansallinen romantiikka olivat antaneet meille Kalevalan ja sen kautta suomalaisen kansallis-kirjallisuuden.
Hän oli syntyisin liettualaisesta ruhtinassuvusta, jonka esi-isä Mikael Ivanovits Bulgakov oli Liettuan suurvallan perustajan Gediminin jälkeläinen kahdeksannessa polvessa. Hänen jälkeläisensä kuudennessa polvessa oli Suomenkin historiassa niin kuuluisa Mikael Mihailovits Galitsin, syntynyt 1 päivänä marraskuuta 1673.
Olen arkki-enkeli Mikael, mua Auringon parvet seuraa päin, lapset, laumoja pimeyden, päin ihmis-yön jalopeuraa! Yksinpuhelu. Oi, miks en syntynyt ma ennemmin, kun Hellas vielä oli urhoin tanner, oi, miks en nähnyt miekkain leimausta ja mastometsää, meren täyttävätä? Miks ei mun aikanani vapaus ollut kuin entis-aikaan verin ostettava ja miks ei miljoonat nyt Persian ylpeinä yli vyöry Hellesponton?
Niinkuin Mikael Agricola on suomalaisen kirjakielen isä, niin voidaan Elias Lönnrotia suomalaisen kirjallisuuden isäksi nimittää. Hän syntyi 9 p. huhtik. Isä tahtoi tehdä hänestä räätälin, kuten hän itsekin oli, mutta pojan halu paloi lukutielle.
Tänä syksynä oli kahdeksantoista vuotta kulunut siitä, kuin Johannes oli lähtenyt pois, ja joka vuosi kuulutettiin sanomalehdessä Juhana Mikael Winkleriä kadonneeksi, ja näin oli tapahtuva, kunnes hän täyttäisi viiskymmentä vuotta. Nyt hänellä oli kuudeskolmatta vuosi käymässä.
»Oi Gabriel», niin puhuteltu Suruisin mielin vastasi: »Sa maahan! Onko Jehovalta Taas sinne määrä matkasi?» »On, Mikael, ja ihmeellinen,
Estetikan ja elämän tutkija tätien yöhuoli, äitinsä sydäntauti, tyttöjen rakkausbasilli civis academicus, 18 kesää nähnyt ja hyvin mahdollisesti tuleva seurakunnan provasti Mikael Höijer. Onko hän todellakin Mikael? Noh mutta kyllä ne lapset kasvavat. Oletteko tuttuja? Minä olen tuntenut Mikon ihan kapaloisena. Voi kuinka hauska on nähdä Teidät noin suurena. Oletteko te?!
Välistä selitti hän ne hyödyttömiksi, välistä ei hän ollut niin tarkasti katsonut. »Miltä näyttää pyhä Mikael?» kysyttiin häneltä eräänä päivänä. »En nähnyt hänellä kruunua, enkä tiedä, mimmoiset vaatteet olivat.» »Oliko hän alaston?» »Luuletteko, ettei Jumalalla ole kylliksi häntä pukeakseen?» »Onko hänen päässään hiuksia?» »Miksikä ne olisivat leikatut?» »Oliko hänellä vaaka?» »Sitä en tiedä.» Kun tuomarit toisella kertaa rupesivat jäsen jäseneltä kyselemään pyhimyksistä, vastasi hän, että hän ainoastaan ajatteli heidän ääniään. »Mutta kuinka ne voivat puhua, ellei niillä ole jäseniä?» »Se on Jumalan asia.» Hän lisäsi, että ääni oli kaunis, lempeä ja vaatimaton ja puhui ranskaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät