United States or Colombia ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Etkö häpeä?" torui hän. "Minua sinä nuhtelet, että minä vaikeissa hetkissä teen velvollisuuteni, ja heti kohta sen jälkeen kurkistelet sinä vieraisin kirjeisin, jotka eivät ollenkaan koske sinuun. Se on yhtä pahaa kuin varkauskin, tiedätkö sen?...
Puuttui kuitenkin sangen paljon, että hän olisi myöntänyt itse olleensa se, joka päätä pahkaa oli syöksynyt näihin vieraisin olosuhteisin ja itse olevansa syyllinen, jos joitakuita kaitselmuksen näille vieraille ihmisille kehräämiä säitä tarttuisi häneen, kuten sitkeät, kiermuilevat köynnökset, jotka ruohoa kasvamalla, vähän kuljetulla polulla, ikäänkuin siihen pannut ansat, kietoutuivat hänen jalkoihinsa, ja joista hän voi vapautua ainoastaan polkien ja repien niitä...
Kaikkialla minusta sentään pidettiin; minua kiitettiin taitavaksi mieheksi, mutta auttamaan ei ryhtynyt minua kukaan; korkeintaan minua joskus kutsuttiin vieraisin. Voi teitä, te nuoruuden ihanat unelmat, minne olittekaan häipyneet! Niin moni, joka ei ollut työtä tehnyt ja vaivaa nähnyt, kokoili nyt kultaisia satoja. Nämä ne surkuttelivat minua. Olisivat kernaammin saaneet vihata.
Jos nyt tuuliki aina viepi merelle kohden, sulaa vihdoin jää ja ihmiset ovat onnettomat. He löytämät meressä hautansa. Toisinaan saavat he kulkea jäiden seurassa meren toiselle rannalle ja tulevat monen nälkäpäivän jälkeen vieraisin maihin. Ahvenanmaalta on sillä tavoin tullut ihmisiä sekä Kuurin maan että Gottlannin rannoille, Itämeren toisella puolella.
Meidän Kalevalaamme tämä vakuutus kuitenkin ainoasti tavallansa koskee, sillä joskin suuri osa virolaisista epillisistä runoista, niinkuin vasta saamme nähdä, onkin yhtä luuta ja lihaa meidän runojemme kanssa, niin ovat ne yhtähyvin sittemmin liittyneet siellä uusiin, meille vieraisin yhdistyksiin, ja Pihkovalaisten lausunto siis tarkoittanee tätä myöhemmin syntynyttä yhteyttä.
Hän kaasi Maisun lasiin ja kilahti hänen kanssaan, ja Maisu vaan kasteli kainosti huuliaan, mutta vei kuitenkin mennessään lasinsa muassaan kyökkiin. Lents teki taas ahkerasti työtä, siksi kun ehtoo tuli. Mikä lienee ollut syynä, vai viinikö sen teki, että hän oli levoton työssään ja vähältä piti, ettei hän monta kertaa korjannut työkalujaan pois ja mennyt ulos johonkin vieraisin.
Vaan mitä vieraisin tuli, niin herrat kotimatkalla arvelivat että hän oli "suoraluontoinen ja sangen kaunis katsella", mutta naiset sitä vastoin eivät löytäneet sanoja selittääkseen kuinka varmat olivat huhujen todenperäisyydestä, "että hän sydämen pohjasta oli mielisteleväinen ja aika lailla koketti".
OLLINEN. Hän arveli, näes, että emme sitten siellä vierahissa jaksaisi syödä mitään, ja hyvät herkut menisivät hukkaan. IMPI. No, mutta sepä on hassua! AINA. Vai hassua, vain! Ei se ole lainkaan hassua. Päin vastoin pitäisi kaikkien niin tekemän. Vai tässä vielä kotona pitäisi päivällinen syödä, vaikka vieraisin kutsutut olemme! Ei suinkaan. Semmoista tuhlausta minä en salli. Niin!
Sir Peter seisoi lattiallansa luoden silmänsä hänen ympärillänsä puolipiirissä istuviin vieraisin ja sanoi: "Ystäväni, ennenkuin parlamentissä aljetaan asiaa keskustella, joka voi ehdotuksen onnistumiseen vaikuttaa, on, luullakseni, ehdotus ensin esiteltävä." Hän vaikeni hetkeksi, soitti ja sanoi sisääntulevalle palvelijalle: "Sano imettäjälle, että hän tuo lapsen sisään."
Jo rupesi elokuu lähestymään, eikä vielä oltu kelpo alkuun päästy. Sattuipa silloin Onnin paras luokkatoveri heille vieraisin tulemaan. Istuttiin siinä iltaa, jutellen minkä mitäkin. Muisteltiin niitä kepposia mitä koulussa oli tehty, ja naurettiin niille sukkeluuksille, joilla oli opettajia nenästä vedetty. »No olet kai valmis suorittamaan ehtosi!» kysyi Onnilta toinen.