United States or Romania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kyllähän siitä metsosta minäkin sentään osani otan, vaikka lohtakin lohkaisen. Huomeniltana ei minun edessäni olekaan lohi eikä metso, siksipä tänä iltana ottelen osani. Ja kuolet sitten janoon. Ei ole hätä tämän näköinen. Minä katan viilillä lohet ja metsot yhteen kasaan, sitten ei ole janosta pelkoa. Ja järven rannallahan tässä ollaan.
Emäntä on pieni, lempeän näköinen ihminen, kasvot pienet ja kalpeat, silmissä kärsivä ilme ja ruumiissa alakuloinen raukeus. Johan nuo nyt riittänee. Käyhän nyt sinäkin, Annikki, pukusi muuttamassa, niin saat mennä muiden kanssa karkelemaan, sanoo hän tytölle, joka jauhoja toi. Mitäpä minä heidän karkeloistaan. Käyn kynimään nuo metsot?
Soidin alkaa tavallisesti jo huhtikuun alkupuolella, jolloin metsot ovat jo pari viikkoa olleet soidinpaikalla, vaikka heidän varsinainen kiima-aikansa ei ole vielä alkanut. Soidin jakautuu jotenkin selvästi kolmeen eri kauteen. Ensimmäinen kestää pari viikkoa, jolloin yksin vanhat miehet antavat kuulla äänensä.
Selitä, poika! Kostoksi kova-osainen Nosti kyntensä koholle. TAINA. Kuka nosti? AINO. Mistä kosti? VANHA JOUKO. Jatka, poika! NUORI JOUKO. Tappelimme Niinkuin metsot soitimella Tärähteli hiekkatanner. Sinne se kupertui kurja. TAINA. Kuka nyt kupertui? lausu! NUORI JOUKO. Ensin hän yleni maasta, Kuusen alta kurkkuhuni, Siitä kasvoille kapusi, Silloinpa sipaisin miestä Kupehilta luisin kourin.
Minä varsin tässä viikolla tuolla luhdissa luin talvimetsojen siivet, sanoi emäntä metsonjalkaa kupista vetäessään. Jokohan sitten kun yhtiöt suurella voimalla alkavat liikkua näillä saloilla metsot kaikkoavat, vai kuinka lienee, sanoi Sergelius. Kuinka lienee, sitten ehkä ottanevat tiensä tuonne valtion metsiin. Sitten ne kyllä minulta saavat pitää henkensä ja kenkänsä.
Nytkään ei Mooses tuntenut itseään aivan terveeksi, tuntui vilustavan, sentähden hän ei heittänyt takkiaan eikä lakkiaankaan. Takki yllä lujasti napitettuna ja lakki päässä allapäin hän vain istui hellan edessä ja aina pisti sormenpituisen puukapulan padan alle, kun näki entisten sulavan hiiliksi. Viimein hän sanoi: »Tänä päivänä olisivat metsot kesyjä, kun on tyyni ja näin lupsakka ilma.
Anna sen nähtyään löi käsillään rintoihinsa ja sanoi: »Hyvä Jumala sentään... Vielä sinä puhut metsoista Leihunvaaran takana!» Niin, ajattelin että jos niillä kuitenkin hiihtää tojottaisi kuten puujaloilla, kun nyt ei syvään upota suksea eikä pakkanen palele. Kyllä näkyvät sinulta metsot pysyvän Leihunvaaran takana ja vielä likempänäkin.
Pankaa lumianturanne kelkkaan ja ottakaa sukset. Pitäkää vaari siitä, että saavutatte meidät, jollei ennen niin ainakin illalla!" Hiihtämällä pojat pääsivät joutuisammin eteenpäin, ja vaikka heidän täytyi tehdä kierros, he tulivat pian metsikköön, missä metsot olivat. Yönuotio oli jo sytytetty ja yösija valmiina, mutta metson pyydystäjät eivät vielä olleet saavuttaneet matkamiehiä.
Metsot ovat nyt kovin kiihtyneet, soivat innokkaasti, hyppäävät humauksessaan korkealle ilmaan välistä tapellen keskenään, että höyhenet tupruavat. »Koppeloviikot» kestävät ilmoista riippuen kymmenen päivää tai pari viikkoa, sopimattomalla säällä enemmänkin. Silloin koppelot ja suurin osa vanhoista metsoista poistuvat soitimelta, jota nuoret metsot vielä jatkavat kymmenkunta päivää.
Kuitenkin saivat jotkut ilvekset, ahmat ja revot tehdä tuttavuutta hänen tuliluikkunsa kanssa. Sen vaarallisemmassa tilassa olivat jänikset, metsot ja teeret. Kun maa tuli routaan, ettei hän kyennyt maantyöhön, silloin hän lähti metsälle ja sitä ei voinut estää kukaan. Hänellä oli omituinen pyyntitapa.