Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. toukokuuta 2025
En pääse liikahtamaan, en kenenkään kanssa puhelemaankaan, sillä herra seuraa minua kuin varjo. HILMA. Kuulin ja näen. Minä menen selittämään asian kapteenillenne. EEVA. Ei ei ei! Häntä ei nyt uskota. Olisi vain huonot seuraukset, kuulitko? HILMA. Kuulin. Voi taivas, mikä nyt neuvoksi? EEVA. En ymmärrä. Minä en arvannut, että herra osaa olla täällä ja että syntyi tuo meteli.
Vähitellen pauhu sisällä taukoo, muuttuen yksityisiksi ääniksi ja ryskäämisiksi, kuulostaa siltä kuin kuolemaantuomittu jättiläinen viimeisiänsä potkisi. Vähitellen levenee meteli koko kylään, juostaan, kirotaan, itketään ja voivotellaan. Sade saa vauhtia, se näyttää tahtovan sammuttaa syttynyttä vihaa. Tuvassa on jäljellä Karhun Esa, Iikan Antti ja Levalan Lomppi; ei näy isäntää, ei emäntää.
Mutta niin pian kuin maahan viskattu kinnas oli kolahtanut, ja Toison d'Or, Burgundin airut, heti sen jälkeen oli kaikuvalla äänellään huutanut: »Eläköön Burgundi!» nousi yleinen meteli.
Eräs tavattoman pitkä ja harteva merimiespukuinen mies oli vast'ikään astunut maalle pommerilaisesta kaljaasista ja kääntyi nyt lähimmän miehen, erään nokisen sepän puoleen kysyen, mitä tämä sotainen meteli merkitsi ja oliko vihollinen jo maassa, koska yksin ylioppilaatkin näkyivät tarttuvan aseihin sotaan lähteäkseen. Mitäkö merkitsee? vastasi seppä.
Tuskin oli portti kajahtanut nuoren miehen iskusta, kun meteli lakkasi, askeleita lähestyi, portti aukeni ja d'Artagnan paljas miekka kädessä syöksyi herra Bonacieux'in huoneesen, jonka ovi, epäilemättä vivun vaikutuksesta, lennähti itsestään kiini.
"Menkäät hiiteen tolvanat!" "Frits, auta minua!" Ulkopuolella oli samaan aikaan aika meteli. Oikea Hukefrits ja "punanen" olivat saapuneet ja tahtoivat kaikin mokomin päästä sisään. Mutta vartija ei tahtonut heitä laskea sisään. "Ei teillä ole täällä mitään tekemistä", sanoi hän, "ne jotka ovat siellä sisällä, ovat siellä, minä olen saanut käskyn avata vaan kahdelle".
Ruuna vilkasi kuin siivillä varustettu noita-hevoinen; puut, kivet ja kannot sankarin silmissä ohitsemennessänsä yhteen sulivat vauhdin tuimuudesta. Mutta vinha oli myös peikkoin juoksu, aina likemmäs he joutuivat pakenevaa miestä, ja hirmuinen meteli ja pauhu oli, kauvas kaikui pimeä metsä heidän kirkunastansa.
Tutut olivat vanhan tavan mukaan tuoneet vangeille viinaa. Toiset olivat jo päissään, kun nimismies viimeistä tuoden saapui taloon. Siellä oli kansaa tungokseen asti ja suuri melu. Vangit, ja etupäässä Vennu, olivat saaneet takaisin luontonsa, kun ensi hämmästys oli ohitse. Meteli lakkasi, kun nimismies astui tupaan.
Sotaratsut ajavat siitä ylitse, ja kanuunavaunujen rattaat saattavat taivuttaa sen maata myöten. Mutta kataja ei katkea. Ei synny verihaavaa, ei tule luun vikaa. Kun meteli on ohitse, ojentaa pieni puu lyhyen jäntevän vartensa, ja oksa risahtaa oksalle: »Kasva sinä sinnepäin, minä kasvan tänne». Eikä kestä kauan, ennenkuin on jo jalkain jälki ja pyöräin uurtama ura peitossa.
Kuinka monta Ranskan hopeatalaria te luulette heidän pistäneen taskuunsa viimeisillä valtiopäivillä? Vastaukseksi antoi loukattu vastustaja korvapuustin, ennen pitkää syntyi meteli, josta uhkasi tulla tulinen tappelu molempain puolueiden välillä, joiden intoa täällä nautittu olut virkisti, sillä aikaa kun hatut ja myssyt tuolla sisällä tanssivat veljellisessä sovussa ja yksimielisyydessä.
Päivän Sana
Muut Etsivät