Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Muistanpa ajan mokoman, kun olin merta kyntämässä, meren kolkot kuokkimassa, kalahauat kaivamassa, syänveet syventämässä, lampiveet on laskemassa, mäet mylleröittämässä, louhet luomassa kokohon.
Ylähällä, pilvein naapurina seisoo Vuoren penkerellä maja lampurin. Ankaran Helvetian sä laaksot näet, Näet tunturien jylhät harjanneet Longottavan jalkais alla, näet virrat Tuhannet ja monta merta hymyvää. Tämä oli kuva Atalantan nähdä; Mutta synkeänä alaskatsoi hän. Mutta ajan kulkee pyörä, kiirittäen Ylös yhden, toisen maahan vaivuttain Arvelemaan, mistä kotoa me ollaan.
Tällä matkalla sai Elvira Jakobsson'ilta kuulla onnettomuuden, joka oli kohdannut Stålsköld'iä, ja riemuitsevalla ilvehymyllä koetti Gyllenström kehoittaa häntä hänen taluttamanansa uskaltamaan laivankannelle katsomaan vaahtoavaa merta, jonka syvyyteen muinoin niin onnellinen kilpailija, sen pahempi, ainiaaksi oli kadonnut.
Vielä tieän Kirstihuoran Tuoll' on, tuolla Kirstihuora, Alisessa helvetissä, Alimmaisen portin alla, Palmikot vähän näkyvät, Kultarihmat kuumottavat." Klaus tuo ajohon lähti, Pisti pillit säkkihinsä, Soitti suolla mennessänsä, Kajahutti kankahalla, Järähytti järven päässä; Ajoi päin sula'a merta, Alle aaltojen syvinten. Se oli meno nuoren miehen, Kanssa nainehen urohon; Kirsti rakkina perässä.
"Hyvin teit" sanoi hän "kun provastille uskoit pienen; minussa ei ole lapsen kasvattajaa; minä siihen lisäksi en kauan menesty maalla. Jos olisit tahtonut pojastasi merimiestä, olisin minä jonkun vuoden perästä voinut ottaa hänet merelle, mutta minä tiedän, että sinä kamoksut merta". Vielä kotvan aikaa puhui sairas, mutta väsymys alkoi jo voittaa hänet.
Olisi tehnyt mieli istua ruohikkoon, mäen rinteelle näet, josta näkyi laajalti merta ja taivasta, vaan maa oli kovin kostea. Olisipa mukava kerrassaan jos olisi turkkilaisia mattoja levittää tähän, arveli muuan.
Kestää tätä tilaa oli mahdotonta; mieletöntä olis ollut kauemmin vastaan taistella; pako oli välttämätön. Höyrylaiva, keulaansa merta vasten tunkeva ja rikkinäisenä, oli verrattava ihmiseen, joka äkäilee uidakseen vedenpinnan alate, suu auki. Kapteini Anderson sen viimein huomasikin. Minä näin hänen itsensä juoksevan sen pienen rattaan luokse komentosillalla, joka ohjasi ruorin liikennöitä.
"Isäni ja minun täytyy kohta lähteä hänen luoksensa," minä sanoin. "Niin, lapseni, huomis-päivänä." Hän näytti minulle sitten jälkikirjoituksen Ewelynin kirjeessä, jonka hämmästyksissäni en tullut huomanneeksi, ja jossa meitä kehoitettiin lähettämään palvelia takaisin merta myöten, ottamaan hänen hevosensa ja viipymättä ratsastamaan Lontoosen.
Tilani oli arveluttava, jo luulin joutuneeni surman suuhun, jollei joku toinen kajakki taikka valaskalanpyytäjä tulisi pelastamaan minua. Kolme päivää ja kolme yötä kului; mitään pelastuksen toivoa ei ollut; ruokavarani olivat loppuneet. Taas aurinko vaipui mereen, taas se nousi sieltä. Minä olin tullut niin voimattomaksi, että tuskin voin pitää pääni pystyssä ja tähystellä pitkin merta.
He tulevat kaikista mailman ääristä Mansfeldiin hopeata noutamaan Bayerista, Schweitsistä ja myöskin ihanasta Venetiasta, joka on palatsien kaupunki, jossa kadut ovat kanavia täynnänsä sinistä merta, ja vaunujen sijasta heillä on venheet, joista he nousevat palatsien marmoriportaille.
Päivän Sana
Muut Etsivät