Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Sitten tuli niitä useampia. Tuura etualalla vasemmalla. TUURA: Mutta sen kerran perästä ei Lalli enää metsästänyt. LALLI: Enkö? TUURA: Kontion kolkkaat sinä vielä joskus, kun omien peltojesi perille eksyy. Mutta et etempänä käy. LALLI: Ei ole tarvis mennä kalaan merta etemmäksi. LALLI: En.
"Pentti!" vastasi toinen, katsoen kumppalinsa silmiin, "olen jättänyt vaimoni kotia; sinä tiedät, että häntä arostelen enemmin kuin omaa ihoani". Pentti ei vastannut mitään ja hetken päästä puhe kääntyi toisaalle. "Jos tuuli näin pysyy, olemme ennen päivää päässeet Kurkun läpi". Pouttu nousi pystyyn ja katseli merta ympärillensä.
Mutta minä en voinut nyt olla mielessäni kuvailematta, että se vaikeroitsi niitä, jotka olivat menneet; minä en enää ajatellut, että meri yöllä nousisi ja tempaisi pois veneen, minä ajattelin sitä merta, joka oli nousnut sen jälkeen, kuin viimein kuulin nämät äänet, ja upottanut onnellisen kotini.
Vai tahdotteko väittää että merta on kalojen oikea koti senvuoksi että se on vedessä?» »Te ette saa puhua tuollalailla!» huudahti nuori rouva tuskaisella äänellä. »Teidän vertauksenne ontuu, eikä vain onnu, se on kokonaan väärä! Teidän pitää ymmärtää että minä ja minun kanssani tuhannet kunnioittavat sitä, mitä te uskallatte sanoa onnen haudaksi.»
Varmaankin pelättiin tällä puolen merta vielä vanhan Brahen valistuneita mielipiteitä hänen, joka jo oli pelastanut niin monen taikauskon uhrin.
Jos naiset tahtoo, niin nyt minä soitan teille sen Kesäillan valssin. Mimmi vastusti: Jos Kukkelman soittaa, niin paatti seisattuu. Antaa sen vähän seisoa. Minnekää ei ole kiiru, vastasi Sakris. Ja hän soitti Kesäillan valssin, keskellä merta, matkalla saareen.
Senvuoksi hän lisäsi tähän: »Minulla on mukanani vanhoja merenkulkijoita, jotka sanovat samaa kuin minä ja tulevat aina sanomaan, kuten kaikki, jotka merta kulkevat, nimittäin, että kaikki se ylistys, jota olen näihin satamiin kohdistanut, on totta, ja myöskin, että viimeksimainittu satama on paras kaikista.»
Kuinkapa minua ihastuttaa katsellessani tanteria pitkin, missä karjalaumat käyvät ja kaikenlaiset muut Jumalan luomat olennot riemastelevat, ääretöntä merta myöten, purpurahohtaavilla smaragdi-aalloillansa, sekä korkeaa, valoisaa taivasta kohden, jolle ei myöskään näy mitään rajaa.
Ainoastaan "kuolleet laineet" enää liikkuvat kaukana selällä poimutellen paikoilleen rantamille sitkistynyttä, kellahtavaa vaahtoa ja reunustellen, kruunaellen raukenevaa merta ruskeilla merenhauraseppeleillä.
Ei ole sitä saaren koulusta kotiinsa palaavaa poikaa eikä tyttöä, joka ei edes hetkeksi pistäytyisi rantaan katsomaan merta, ennenkuin menee kotiin nälkäänsä tyydyttämään.
Päivän Sana
Muut Etsivät