United States or Kazakhstan ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Pois makia maailma jää! Mun sielun päänänsä Täält' pyrkii ylös vielä, Kanss' mielen etsii siellä Ain' ijäist' menoo taivaass' Juur' Herran pyhäin seurass'.» ANTTI. Hyvää päivää, tässä sitä ollaan taas. Terveisiä matkalta. MIKKO. Ja nyt, Silja, ei meillä enää ole mitään hätää. Päästään elämään uudelleen ja toisella lailla kuin ennen milloinkaan. Niin, niin, totta se on, elkää yhtään katselko.
Hän oli liian porvarillisesti puettu, upseeri ollakseen, ja liian sotilasmaisesti, ollakseen porvari. Keskustelu meidän kesken oli sangen yksitoikkoista, sillä hän ei osannut saksaa, ja minä, uskollisena roolilleni, en osannut franskaa. Kaukana se on. Olema täällä Prussiens? No niitähän täällä onkin. Ja silloin hän huusi kuin riivattu: "Antta menöö, antta menöö!"
Kanss' mielen etsii siellä Ain' ijäist' menoo taivaass' Juur' Herran pyhäin seurass'!» »Taivaass' on kunnia Mull' valmis korkia, Sin' kirjaan elävitten On nimen pantu, tiedän, Siell' iloss' parhaass' pauhaan Ja Herrall' kiitost' laulan.» VILLE.
Antta menöö, antta menöö. Seis! Ken siellä? Seis! Qui vive? kuului sotamiesten möyryäviä ääniä, ja samassa he ojensivat pistimensä melkein liian lähelle kylkiluitani. Ketä tässä nyt totella? Kenties, arvelin, pääsee tästä pulasta hätävalheella. Luullen noita sotamiehiä Franskalaisiksi, jotka ovat häipyneet rykmenteistään, yritin minä herättää heissä pelkoa ja kunnioitusta ja huusin: Messieurs!