Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. lokakuuta 2025
Sentähden päättivät he lähteä miehissä matkalle kohden Heinolaa ja ottaa värvinkiä kuudeksi vuodeksi. Ja koska taasen toinen päivä nousi, alkoivat he pitkän vaelluksensa likistyvällä sydämellä, synkeällä mielellä.
Vaikkapa kohta, sanoi Hintti, mutta eihän tämä nyt ole matkalle menevätä: minä maailmanmielinen tyttöhutikka; isännän pitää näitä puhua vertaisilleen.
Tuohon osastoon, joka noin lähetettiin etujoukkona, ystävämme d'Artagnan'kin kuului. Kuningas, niinkuin jo olemme maininneet, oli lähtevä sinne heti neuvoskunnan kokouksen perästä; mutta tullessaan tuosta kokouksesta, kesäkuun 23 päivänä, tunsi hän saaneensa kuumeen; hän oli kumminkin tahtonut lähteä matkalle, vaan kun hänen tilansa huononi, oli hänen pakko pysähtyä Villeroi'han.
Viini oli hyvää ja näin hyvässä seurassa hän unohti ajan juoksun, että kello jo oli kymmenen illalla, kun rupesi lähtöä tekemään; mutta silloin ei enää ollut kuka olisi häntä seurannut, sillä kaikki pojat jo nukkuivat ja hän puolestansa niin oli viinistä virkistynyt, ett'ei enää pelännyt yksin lähteä matkalle.
En minä tahdo sinua pakottaa. LINDH. Ja minne pitää matka, jos saan luvan kysyä? ROUVA LINDH. Lasten luo Helsinkiin. Tahdon ainakin säästää heitä kuulemasta tätä vieraiden suusta. LINDH. Koettaen olla huoleton. Voithan käydä sen heille kertomassa. Aiotko jäädä kauaksikin sille matkalle? ROUVA LINDH. Minä tulen sitten, kun Maurikin on saanut tulla. LINDH. Katkerasti.
Vanha kirkkoherra ilmoitti, että hän olisi valmis lähtemään, mutta heikon terveytensä vuoksi ei uskaltaisi näin tukkuteillä ja kylmillä ilmoilla niin pitkälle matkalle, joka este myönnettiin täysin oikeutetuksi. »No, minä menen sittenkin», ilmoitti Hautalainen, »tulkoon Valee toiseksi. Totta hänestä nyt kaksi kuormaa saa. Ehkäpä se on kuvernöörikin jo unohtanut ne vanhat käräjäasiat.»
Suomen puolella matkustin edelleni ja tulin Kuhmoniemen ja Sotkamon kautta Kajaanaan huhtikuun alkupäivinä tänä vuonna. Kajaanassa viivyttyäni neljä päivää, läksin taas Wenäelle päin matkalle, ja tulin Repolan kirkolle, jossa Wepsäläiseltä opettajalta sain vähän tietoa Wepsän kielestä.
Vihdoin tuli joululupa ja lopetti minulla surkeassa muistossa olevan ensimäisen lukukauteni seminaarissa. Isäni tuli pyynnöstäni hakemaan minua hevosella jouluksi kotia ja toi turkin tullessaan, jotta tarkenin lähteä matkalle. Muutamaa päivää ennen lähetti eräs tuttavani postissa minulle hyvänlaisen vaatepuvun lahjaksi, joten saatoin lähteä kotiväkeni näkyviin.
Hänen jaloissaan lojui pieni, pörröinen koira, ainoa toveri hänen vaarallisilla ja oudoilla kiertomatkoillaan. Vanhuksen piirteet vaikuttivat kuin viihdyttävä lääke kääntyneen nuorukaisen kiihottuneeseen mieleen. Hän lähestyi ja anoen hänen siunaustaan istahti hänen viereensä. »Olet valmistunut matkalle, isä», hän sanoi, »tahdotko meidät jo jättää?»
Isäntä luki pöydän takana. Edellä puolisten oli luettu päivän evankeliumi, veisattu virsi ja luettu Raamattuakin, vaan nyt luki isäntä virsikirjasta »kotona olevaisten rukousta matkalle menneiden edestä». Ja ruoti-ämmä otti osaa hartahasti, käsi poskella, ja ruumis nyökkäsi. »Hyvää iltaa!» toivotti naapurin isäntä, astuessaan pirttiin. »Jumala antakoon!» vastattiin ja isäntä luki lukunsa loppuun.
Päivän Sana
Muut Etsivät