Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Pöydän ympärillä seisoo ja istuu nuoria miehiä puhuen, huutaen ja tuon tuostakin laulahtaen. Kuuluu kaiken keskestä yht'äkkiä kilinä maljan laitaan ja senjälkeen tuima: silentium! Pieni kalpea mies seisoo kiintein kasvoin pöydän päässä odottaen hiljaisuutta. Silentium! Thure puhuu! huutaa Lauri, jonka posket hehkuvat ja silmät palavat. Hänellä on matkapuku yllä ja jalassa pitkävartiset pieksut.
Ja kun tämä laiva on minun, niin pyytäisin minä, että arvoisat herrat ja naiset ... kuka vain tulee, tuttu tai tuntematon, sillä tässä ei tehdä eroa ... että olisivat hyvät ja jäisivät tyhjentämään maljan kapteenin ja tämän retken kunniaksi ... olkaa hyvät ja istukaa ja levätkää hyteissä ja istukaa tai kävelkää salongeissa ... onhan täällä tilaa ... olkaa hyvä ... minä menen...
»Minä tahdon kohottaa elämän vaahtoavan maljan huulilleni ja juoda sen yhdellä siemauksella pohjaan!» puhui nuori mies itsekseen. »Minä olen sen keväistä mahlaa juonut valkeanvälkkyvistä maljoista, ja minä olen sen kuohuvaa olutta juonut punasenhohtavista laseista, miksen minä joisi sen väkevää taaria tummista tuopeista ja maistaisi sen humalluttavia pohjasakkoja minä, niinkuin muutkin!»
Sävel on ihanan joonilainen; se sana tuo mieleeni maljan toverit, malja ihanan Ionen kunniaksi!» »Ione nimi vivahtaa kreikkalaiselta», Glaukus sanoi matalalla äänellä. »Juon mielihyvin hänen terveydekseen. Mutta kuka on Ione?»
Hämmästyneenä tavoitti Manlius miekkansa kahvaa ja kun hän näki, että pitkävartaloinen lumenvalkoiseen vaatteukseen puettu nainen, huntuaan puoleksi nostaen, läheni vanhaa miestä ja hänen kädestänsä otti maljan, tempasi hän kauheassa hurmiossa miekkansa ja syöksi neliskulmaisen aukon kantta alas kokouksen keskelle.
Laulu loppui ja pitkän hengittämisen jälkeen, joka kuului kuin hurskaan kokouksen yksi-ääninen huokaus, astui esiin vanha mies, jonka lumenvalkoinen parta valui alas hänen mustan levättinsä päälle; ristiin naulitun haahmon juurelta otti hän maljan ja nostaen sitä huulillensa, suuteli hän sitä kolmasti pyhällä hartaudella.
Kuohkean kynnösmaan, väkipellon laati hän sitten, vainion valtahisen; moni kyntäjä sarkoja eestaas asteli auroineen, pari uhkea härkiä eessä. Aina kun pääsivät taas saran päähän, alkamakohtaan, niin kävi vastaan mies, mesivienoa viiniä maljan tarjosi virvokkeeksi; ja taas vakomaalle he kääntyi, jälleen päästäkseen pian laitaan vainion laajan.
KUNINGATAR. Rizzio ei todellakaan juonut. Ha ha ha! Ystäväni, ei tarkoitukseni niin paha ollut. KREIVINNA. Koetuksen malja juodaan paraiten sillä tavalla. KUNINGATAR. Koetuksenko maljan joimme? Eikö se ollut koston? STUART. Aivan niin, ihanan koston! RIZZIO. Rakas voi kosto olla meille, vaan ei ihana. KAIKKI MUUT. Voipi kyllä!
Yksi puhe siellä kumminkin pidettiin, mutta aivan lyhyt, ja sen piti maaherra, joka alamaisuudessa esitti hänen majesteettinsa maljan.
Nyt hän oli taas niin iloinen, kun kaikki jälleen oli hyvin, ja kuinka onnellinen olenkaan minä, sitä ei voi sanoin kertoa. Kiitos siitä, sinä sinä! Oi, sinä, joka leppeänä jälleen olet täyttänyt riemuni maljan kukkuroilleen, niin ylitsevuotavasti, niin ihanasti! Hän sanoo, että hän ei kaipaa minua nyt, kun kaikki on hyvin jälleen, ja että hän voi ajatella minua ilomielin.
Päivän Sana
Muut Etsivät