United States or Serbia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Maisu meni pahoilla mielin huoneesta pois. Jumalan kiitos, että Knuslingenilaisia vielä löytyy mailmassa, jotka kaikkia paremmin ymmärtävät. Vähän ajan takaa hän kuuli sisällä tuvassa laulettavan tuota tuntoisaa laulua: "Nyt mun täytyy lähteä". Lentsillä oli raikas, vaikkei ihan täysiääninen tenori, ja opettajan ei tarvinnut koroittaa täyttä baassiansa, ettei kävisi ylen lujaksi.

Nuori pariskunta vietti aikansa juttelemisella niin kauan, kunnes sana tuli Leijonasta, että siellä jo oli paljon vieraita, jonka tähden heidän piti kiiruusti joutuman. Maisu oli sangen taitamaton kamarirouva. Lentsin piti nyt mennä edellä ja lähettää Leijonasta palvelusneitsyn ylös Morgenhalde'en.

Kun Maisu sitte tuvassa kattoi pöytää, vilkasi hän kerran rohkeasti peiliin, juuri kuin nuori tyttö tekee tanssista kotiin tultuansa: kas tuommoiselle Maisu näyttää, se Maisu, joka on Leijonan emännän paras ystävä. Hän ei saanut suuhunsa pannuksi palastakaan siitä hyvästä ruasta, jonka hän oli laittanut; hän oli kyllin ravittu, yllinkyllin. Hyvää saattoa matkalla ja ajatuksia etäälle.

Maisu lakkasi nyt, kun Lents huusi ovelta: "Maisu, jos joku tulisi tervehtimään, minä en nyt ole puhepäällä kenenkään seurassa, paitsi jos Pilgrim tulee. Kas! vieläkö sinä olet täällä Katriina?" "Minä menen jo", sanoi tämä, ja lähti juoksemaan vuorta alas.

Sinä urkit sielun salaisimmatkin ajatukset. Sinä pistät seitsemän raatimiestä pussiisi! Mutta näetkö, Maisu, me olemme tässä kahden kahtuustamme, kaksi hyvää ystävää, Jumalan silmäin edessä; minä en ole sinulle sanonut mitään, vaan sinä olet itsestäsi asian arvannut. Minun mieheni tietysti tähtää korkeammalle. Mutta minä tahtoisin pitää yhden lapsistani kotitienoilla, jos Jumalan tahto niin on.

Annilla on ollut oikein; ei minusta vanhasta vatuneesta ole muuhun kuin maan multaan. Mimmoisiaka sinun lapsesi ovat? Mikä on heidän nimensä? Jos minussa vielä keväällä on henki, minä tulen luoksesi; minun täytyy nähdä lapsesi, vaikka minä sinne konttaisin". Ja nyt Maisu kertoi, että hänellä oli kolme kanaakin ja omastakaa kaksi hanhea ynnä oma potaatimaa.

Näetkös, sitte sinä nukutat minua, ja minä saan uneni takasin". Lents ei ottanut rahoja vastaan. Kun hän vaan tahtoi jättää hyvästi, rupesi Maisu itkemään, ja piti vielä hänestä kiini ja sanoi: "Jos sinulla on jotain äidillesi sanomista, anna minun tietää se. Minä pääsen hänen tykönsä pian, jos Jumala sen sallii, ja kyllä minä toimitan kaikki sinun puolestasi.

Poika luki ensin hiljaa, mutta sitte puoleksi lujaa, ikäänkuin hän olisi suonut kuulevansakin äitinsä sanat: "Tämä on vilun-ihana kukkanen " "Siellä on ruokaa!" kuului äkkiä ääni huutavan kamarin avonaisesta ovesta. Lents vavahti, ikäänkuin olisi hän kuullut aaveita, vaikkei se ollut kukaan kuin Maisu, joka oli huutanut.

"Kas vaan, hyvää päivää, Maisu!" sanoi yhtäkkiä sisään astuva Anni. "Onpa hauskaa, että kerrankin tulit meille. Istu alallasi vaan, istu! Luulisihan sinun, noin muhkeana, olevan jonkun suuren talon emäntä, ja kylläpä sinä talon asiat tiedätkin siinä kuin sen hyvänsä. Juo nyt vaan, juo, muutoin sinun kahvisi jähtyy. Oletko vaan pannut tarpeeksi sokeria sekaan?"

Anni sentään eilen puhui hänen pois-panostansa. Näin Lents ajatteli itsekseen, mutta lujaa lausui hän: Anni on kujeellinen, äkkinäinen, hyvänluonteinen, armas lapsi, ja Maisu rupesi selittämään: "Anni on samanlainen, kuin meidän pormestarimme rouva nuorena oli minun kotipaikallani.