Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Heidän täytyi vielä odottaa kauan aikaa, ja kukot kiekuivat jo aamulaulujaan, ennenkuin Ursus ja Lygia astuivat ulos portista. Heidän seurassaan oli muutamia muita henkilöitä, joiden joukosta Chilon oli tuntevinaan suuren apostolinkin. Hänen rinnallaan astui toinen vanhus, joka oli lyhyempi varreltaan, kaksi vanhanpuoleista naista ja poika, joka kantoi lyhtyä.
Hyvä!... Pitele lyhtyä niin kauan... Tämä käy kuin tanssi.
En minä aaveita pelkää. Mutta sattuisi joku ilkiö olemaan kätkössä nurkan takana... Puolen matkaa he olivat kulkeneet, kun saapuivat kapteeni vainajan talon kohdalle. He ihmettelivät sitä pimeyttä, kun ei koko taloa paljon haamoittanutkaan, vaikka se oli aivan maantien varrella. Silloin juuri piika, joka edellä kantoi lyhtyä, kiljaisi, säpsähti, niin että lyhty oli pudota.
Selviytyäkseen ja tullakseen toimeen tuollaisessa pimeässä, oli kaikilla sellaisilla henkilöillä, joilla kerran oli omat ajoneuvot, s. t. s. melkein kaikilla talonomistajilla ja säätyhenkilöillä mukanaan ajoneuvojensa taka-istuimella palvelija, joka piti korkealla ilmassa kaksikynttiläistä lyhtyä, valaisten sillä kuljettavaa vaarallista tietä.
TIRKKONEN. Odotahan, yhtäkaikki. HEIKURA. Mitä varten? Hullua, että teimmekään tämän kierroksen. TIRKKONEN. Elähän vielä hätäile. Saisimmekos tuota lyhtyä vähän lainaksi? ANTTI. Kyllä. HEIKURA. Sinä aiot ? TIRKKONEN. Syynätä paikkoja, ennenkuin tästä lähden. Varmuuden vuoksi. OTTO. Niin, tehkää se kaikin mokomin. Tuo uunin päällystä varsinkin.
Tukasta kantoi päätä irtonaista hän käsin niinkuin lyhtyä; se meihin loi katsehen ja virkahti: »Voi mua!» Omalle näytti tietä kantajalleen: olivat kaks ja yks he sentään; kuinka tuo käy, Hän tietää, joka kaikki säätää. Hän tultuansa sillan alle juuri kohotti käden, joka päätä kantoi, sen sanat että lähempää nyt kuuluis.
Synkkäkatseinen orja, jolla oli harmaa, takkuinen tukka ja joka nyt tuli heitä vastaan lyhty ja avainkimppu kädessään, oli aivan vieras. "Missä on Fuscina, entisen ostiariuksen vaimo? Eikö hän enää ole tässä talossa?" kysyi hän. "Hän hukkui aikoja sitten järveen", vastasi ovenvartija välinpitämättömän näköisenä ja kulki heidän edellään lyhtyä kantaen. Väristen ruhtinatar seurasi miestä.
Sen perästä avattiin portti puoleksi, ja kun nuori tyttö oli päästetty sisään, lyötiin se taas kovasti kiinni aivan Jergunovin nenän edessä, jolla kuitenkin oli ollut tarpeeksi aikaa hämärässä huomata vanhan, paksun punaisen hameesen puetun rouvan avaavan porttia, pitäen lyhtyä kädessä.
Sinä, joka kauhistut aikakautesi paheita ja kurjuutta ja arvelet, että nykyajan Diogenes tarvitsisi *kaksi* lyhtyä kirkkaalla päivällä, ajattele toki: aikasi yli ei sinulla ole mitään valtaa; sinun tehtäväksesi ei ole annettu hukkuvan maailman pelastamista; vain yhden ainoan ihmisen yli on sinulla täydellinen, rajoittamaton, vastustamaton valta, vapauta hänet, tee hänet rehelliseksi, niin teet sinä jotakin, teet sinä paljon, ja työsi ja elämäsi eivät ole olleet turhia.
Luoden surun lakastuttamat silmänsä tähdittömään taivaasen, väänteli hän äänetönnä työhön tottuneita, käsnäisiä käsiänsä, ja ikään kuin nuori viiniköynnös kiertelee vanhan kuoleutuneen puun runkoa niin Liddykin hyväillen ja tukien vasemmalla kädellään syleili hyväntekijäänsä, oikealla yhä kantaen palavaa lyhtyä.
Päivän Sana
Muut Etsivät