Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
«Vaan ma luotan Luojahani, Heitän huoleni hänehen, Ku on orvonkin isänä Ja tukena turvattoman; Ehkäpä vereni vielä Hävyn huuhtovi minusta, Jonka viljon veljyeni Mulle surmaksi sukesi». «En ole siksi syntynynnä, Sen jo tunnen ja tajuan, Tässä sammakon tavalla Kaislikoissa kykkimähän; Enkä orjaksi ylennyt, Härkien hätyyttäjäksi, Kasakaks' en kasvanunna, Mieron heinämies rukaksi».
"Ja ettet pitäisi minua enää houkkamaisena, ventomielisenä uneksijana, joka mielellään tuudittaa itsensä tuskiinsa ja että näkisit, kuinka kunnioitan ystävyyttäsi ja luotan sinuun kerron muutamia palasia surullisesta elämästäni.
Minä otsani kolmasti maahan lyön, minä helmet helmahas puotan ja riisun rikkahan solkivyön. Ja ma merkkiä anon ja luotan. Mut vaiti seisovi seita yön ja yksin ma uskon ja uotan. Mun onneni kukkii kuin omenapuu kevät-öissä valoisissa, kun kuusten latvat ne kumartuu ja immet on' unelmissa.
Kyllä minä luotan sinun rehellisyyteesi. Mutta vastedes ei se saa tapahtua. Ei se sovi, näet, että sinä annat tuttavasi tahi ystäväsi En minä koskaan enää! No, mene nyt kellarista portviiniä hakemaan. Kyllä. Menee. Hartin istahtaa nojatuoliin pöydän viereen ja rupeaa Dagblad'ia katselemaan. III:s KOHTAUS. Edellinen, Aili. Tulee kirja kädessä.
Lähiöpäivän aattona Jolanda herttuatar oli muutaman minuutin puhellut François Villon'in kanssa. "Ystävä", hän tälle sanoi, "kun te menette poikani kanssa, minun äidillinen pelkoni vallan poistuu. Minä luotan, minä toivon ... sellainen alttiiksi-antamus, kuin teidän, varmaankin tuottaa onnea!" Runoilija vastasi: "Minä valvon, taistelen ja kuolen hänen tähtensä, jos tarvitaan, rouva herttuatar.
"'Sinä siis et luotakaan minuun. Voi minua onnetonta! minä olen petetty! puhui Mestari kiivaasti. "'Minä luotan sinuun ja seuraan sinua vaikka maailman ääreen', lausui Enkeli. Ilkkuva oli se katse, jonka Mestari loi Enkeliin, kun tämä kiireesti kokosi muutamia vaatekappaleita nyyttyyn.
"Tässä on kirje herra Erikille. Sano hänelle, että minä luotan häneen. Grabbesta minä en huoli. Tässä on rahat: Anna ne ensin herra Erikin omaan käteen". "Annan kyllä" sanoin minä; "mutta onko myös kukkaro sinetillä kiinnitetty?" Tämän kysymyksen tein, jotta hyvin yksinkertaiselta näyttäisin, vaikka kyllä näin että kukkaro oli kiinnitetty.
"Orjille ei kelpaa muu kuin kovuus ja varovaisuus ja ehkäpä sinä pikemmin käännyt minun mielipiteeseni kuin minä sinun. Siitä olen vakuutettu ja muuten luotan rakkauteesi minua kohtaan ja rehellisyyteesi. Vaikka en voi suostua sinun tuumiisi, on se kuitenkin minulle mieleen, ett'et ole noita hirtehisiä pettänyt.
Me emme koskaan ole olleet kirje-vaihdossa." "Minä luotan sinun sanaasi. Vaan kuitenkin olet sinä pysynyt hänen muistossansa." "Se on kyllä ikävä," sanoi Mari, "koskette sitä tahtoisi sallia." "Entäs sinä, Mari? Onko se sinunkin mieltäsi vastaan, että hän sinua on muistanut?" "Teettekö minusta pilkkaa, isäntä, vai miksikä niin kysytte?" Isäntä ei tehnyt pilkkaa.
"Siitä wastaan halwalla päälläni teidän herruudellenne, mutta waan yhdellä ehdolla." "Ja se on?" "Että, jos Yrjö Eeronpojan kuitenkin onnistuisi päästä karkaamaan, ja muu ei auttaisi kuin ?" "Kuin?" "Kuin korottaa hän ennen aikaansa ilmaan." "Se on hywä, mutta waan sillä ehdolla! Minä luotan kokonaan sinuun.
Päivän Sana
Muut Etsivät