United States or Suriname ? Vote for the TOP Country of the Week !
Eräästä metsiköstä tuikki sammuvan nuotion tuli ja lähemmä hiipien näki Panu sen valossa muutamia miehiä peskit korvilla lumessa. Hän tarkasti pulkkia ja peräytyi äkkiä takaisin. Samassa karkasi koira haukkuen häntä kohti ja seurasi häntä pitkän matkaa jäälle.
Jokaisella pitää olla elämässä joku, joka häntä rakastaa ja jota hän. Solvejg! Lue se kirja. Onko sinulla tulta?" Istuimme Esplanaadin kaiteella, jonne olimme joutuneet, kun ravintola oli suljettu. Hän sai tulta ja sytytti. Putoili leppoisasti lunta. "Minä tallustelin lumessa puolipolveen saakelin raskasta talvipalttoossa ja kohmelossa.
Kevätpäivän paiste tuntuu jo lumessa, räystäät tippuvat päivän puolella, hanki kantaa mäkien pohjoisilla rinteillä ja upottaa eteläisillä. Aaron Perttilä on äskettäin tullut kirkosta kaiken väkensä kanssa; hänen harmaa päänsä kumartuu jo maata kohden ja hän nojaa Merin käsivarteen.
"Tuokaatte siis tänne pyssyt; tarkoitukseni on, että koska lapsi on onnellisesti löydetty, me myös ammumme kolme merkki-laukausta. Sillä muotoa ei kukaan tarvitse teistä, tiedon puutteessa lapsen löytymisestä, turhaan kulkea lumessa ja pimeydessä." "Hän on viisas oikein puhuttu hän on ymmärtäväinen," kuiskutettiin äänehköön joukossa.
Aukioilla oli heidän jälkensä mennyt umpeen, sillä juoksewa lumi oli sen peittänyt; mutta metsillä oli heidän ajamansa tie sywänä wanana pehmeässä lumessa, ja tuo wana oli niin sywä, että hanki kummallakin puolella rekeä oli ylempänä reen laitoja. Minä istuin reessä sywiin ajatuksiin waipuneena ja hewonen käweli hitaasti eteenpäin, sillä kiireesti siinä ei päässyt parhaallakaan paikalla.
Tuulispään vähän levähtäessä pyrki hän eteenpäin, mutta se onnistui vaan huonosti. Hänen täytyi kaalata nilkkaluihin, usein polviin asti lumessa ja siten kävi matka tietysti ainoastaan hitaasti. Kuitenkin kesti hän, lepäsi silloin tällöin muutaman minuutin, pyrki taasen eteenpäin, levähti uudestaan ja lähestyi niin vihdoin vähitellen suojelevaa kotiansa yhä enemmän.
Sudet pötkivät pakoon saaliinensa, ja kun Laagje ehti paikalle, ei ollut koirasta muuta jäljellä kuin muutamia veri pilkkuja lumessa. Tässä näin seisoessaan, luuli hän kuulevansa ikäänkuin heikkoa lapsen itkua virrasta päin vähän kauempana. Eihän se vaan liene "apparashj" eli "hylkylapsi", ajatteli Laagje itsekseen.
Nyt tuli joukko lunta sisään ja hän havaitsi kinoksen rapulla. Hän ei päässyt ulos, vaan meni ensin hakemaan lapiota, jolla poistaisi lumen. Harmistuneena pani hän pyssyn pois ja rupesi luomaan lunta. Jesus, mitä tämä on? huusi hän äkkiä. Nikodemus, tule tänne, täällä makaa jotakin oven edessä lumessa, auta minua!
Vähän ajan perästä hän sanoi alakuloisena: Tiedätkö, minä olin aivan pakahtua suruun, kun kahlasin siellä lumessa ja hain paikkaa. Ja itkuun heltyen hän lisäsi: »Miksi todellakin viedä niin kauas!» Silloin minä menin sen eläkeukon luo.
"Tosiaankin", virkoin väliin, "mistä sinä arvelet, ettei talo ole kaukana?" "Kas tuolta kävi tuuli nyt", vastasi vieras, "ja sieltä hajahti savulle, kai talokin lähellä on". Hänen älykkäisyytensä ja hieno aistinsa ihmetyttivät minua. Minä käskin kääntää sinne päin. Työläästi pääsivät hevoset kulkemaan syvässä lumessa.