Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Kun hoviseura eräiden aamiaisten jälkeen siirtyi salonkiin ja kuningatar avasi sanomalehden »Illyrian viestin», jonka hän aina luki ensimäisenä huudahti hän äkkiä niin voimakkaasti ja murheellisesti, että pois aikova kuningas samassa pysähtyi ja kaikki riensivät nopeasti hänen ympärillensä. Hän ojensi lehden Boscovitshille: »Lukekaa te.»
Minä pyydän tänä päivänä Teidän Korkeudeltanne samaa suosiota. Teidän Korkeutenne! Antakaa armollisimmasti minun lukea tämä kirje itsellenne!" "No, lukekaa vain!" sanoi kreivi nauraen. "Istukaa tuohon ja sallikaa minun istua vasta-päätänne tähän. No, nyt olen minä pelkkänä korvana. Lukekaa nyt kallis Klairon'ini!"
"Se on erin-omaista ja saattaisi sinut kohta Rothsayn herttuan ylimmäiseksi suosituiseksi olisinpa, pelkään mä, kovin kateellinen, salliakseni sinua kauemmin hänen läheisyydessään, jos ei hänen päivänsä jo olisi lopussa". "Lukekaa se ääneen", virkkoi Dwining, "että saisimme kuulla kuinka se sujuu?"
Te hymyilette vieläkin, te olette ihastuksissanne, kun näette kohtauksen meidän kuninkaallisessa kodissamme, mutta kreivi Hornin jälkeläiseksi ette pääse sinä ilmoisna ikänä! Kas tässä, lukekaa ja päättäkää, kuinka syvästi Ruotsin kuningatar teitä halveksii.
Siinä olisi teidän ylhäisyydellenne kirjelappu eräältä naishenkilöltä... sanoi hän antaen kirjeen Nehljudofille. Miltä naishenkilöltä? Lukekaa niin näette. Se on eräs valtiollinen vanki. Minä olen siellä vartijana. Neiti pyysi toimittamaan. Ja vaikka se nyt onkin kielletty, niin kuitenkin ihmisyyteen nähden... puhui vartija luonnottomasti.
"Mistä maailman äärestä se raha sitten tulee?" Taavetti oli siihen määrään hämillään, ettei osannut ruveta kirjettä lukemaan. Hän katseli vaan ja ojensi sen kohta rovastille. "Olkaa niin hyvä ja lukekaa, herra rovasti!" "Selväähän tämä on Suomea!" sanoi rovasti ja luki. Moskovassa, tänä vuonna 13 p. Heinäk. Satulamaakari Rahkosen vanhin poika Taavetti.
Herran Jumala, se oli varmaan kauheaa tuolle nuorelle miehelle, mutta, Jumalan nimessä, sen tulee ottaa järjellisesti, lausui vapaaherratar, kaataen eau de Cologne'a nenäliinaan. Lukekaa, isäni! pyysi Liina. Hm, hm ... "kahdentoista tunnin kuluttua" ... "nota bene, tämän tule veli varovaisuudella kertoa Liinalle." Mitä?
Hän kysyi vähän niinkuin önkyissään ja oli hyvin vakavan näköinen. »Joo. Toissa päivänä me sen saimme, vaan ei ole ollut aikaa käydä sitä näyttämässä», selitti Latun emäntä anteeksi pyytävällä äänellä. »Ja minä luen sen teille nyt kun olette täällä.» »Lukekaa, vaan saattepa käydä Nikkilällekin lukemassa, kun saatte aikaa», sanoi Nikkilän emäntä ja oli jo hyvän tuulen näköinen.
Jokainen voi tulla enkeliksi ja iloita siellä lakkaamatta..... Mutta jos tahdotte sinne, pitää teidän elää, niinkuin kristittyjen. Kyllä Jesus teitä auttaa. Rukoilkaa häneltä apua, lukekaa hänen sanaansa...." Lapsi keskeytti puheensa, katseli sääliväisesti kuulijoitaan ja jatkoi sitten surullisesti: "Voi teitä raukkoja, ettehän te osaakaan lukea!" Ja Eva painoi päätään sohvaa vasten ja itki.
Kuulkaa, emmekö aloita nyt heti? Täällä on kirja, herra Rastas. Lukekaa Helmerin osaa, sillä välin kuin minä käyn hiukan koristelemassa itseäni. JUSSI. Minä, tohtori Rank, istun valmiiksi tänne pianon ääreen. TEUVO. Saadaanpas nähdä, kuinka hyviä näyttelijöitä me ollaan. JUSSI. Kaiketi olet nähnyt Nooraa suomalaisessa teaatterissa? TEUVO. Olen toki! Montakin kertaa. JUSSI. Ei sitten hätää.
Päivän Sana
Muut Etsivät