Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. toukokuuta 2025
Siinä oli suuri, kiiltävä lippa, leveä vanne ja päällimmäisenä niinkuin vaatteen alle koholleen pingotettu lautanen, jossa helotti ihmeellinen pyöreä töherrys. Syötyä vaari työnsi tuolinsa kauemmaksi pöydän luota, pani kämmenensä polvilleen ja heiskauttaen sormellaan Hinkkiin päin naurahtamisella kysyi, mitä tämä nyt kaikki merkitsi.
Se ei saa lipattaa ja heittää kuperkeikkojansa vedessä liian nopeasti eikä myöskään liian hitaasti. Siinä suhteessa se kokonaan eroo devonista, joka aina pyörii yhtä tasaisesti akselinsa ympäri ja jonka liike aina on sama, pyöripä se hitaammin tai nopeammin. Mutta kun uistin tai lippa sattuu olemaan oikeaa mallia siihen veteen, missä sillä kalastetaan, voi se tehdä ihmeitä.
"Eläkä tillitä siinä, kun ihmisiä joka paikassa ympärillä kuhisee... Ei se itkemällä parane kuitenkaan, ei... Kun minä kerran sanon, ett'ei siitä mitään tule, niin ei siitä tule, usko se yhdellä sanonnalla, Lippa!... Anna vain tänne se sormus ... kun tahtonet kellon pitää niin pidä ... no!" tiuvasi Kalle. Vaan nytpä kerkesi jo Lippakin kauhtua.
"Sitähän minäkin, ett'et sinä parempia ole pitänyt ennen koskaan!... Nyt saat laulaa sitä Ville Tolosen viisua, että 'Ensi kerran halasin paimentyttöä ja kontti oli hartioilla, Tilu rantantaa, Tilu rantantaa ja kontti oli hartioilla! Vaan nytpä minä tapasin oman kullan Kajaanin markkinoilla, Tilu rantantaa, Tilu rantantaa, Hei Kajaanin markkinoilla!... Eikös niin Lippa?"
Pysyn minä vielä alempanakin kuin ihmisten polvilla", ärähti Lippa takan äärestä. "Vai lihjaan, mitäs se Kalle täällä Maarian lauantain iltana hiihtoi sormusten ja kellon kanssa? Hääh? Tuollahan tuo käydä moksuttelee karsinaloukossa lasin poskessa, että tännekkin kuuluu", puuttui emäntäkin puheesen.
Sillä välin oli isäntä jo penkille pitkäkseen heittäynyt ja emäntä lastansa illastamaan ruvennut. Lippa korjaili ruuan tähteet pois, nouti eteisestä olkikuvon ja sen peräloukkoon Matille vuoteisiksi hajotti. Muille näet oli toki sängyn rumilasta olevinaan.
"Ka niin käy, nouda kihlas pois ja sano niin, että Lippa sinusta nähden saapi mennä mihin tahansa ... ei suinkaan siin' ole sen enempää, kun teitä ei ole vielä kuulutettukaan ..." toimitti Reetastiina tolkussaan.
"Mitäs se Lippa markkinoista tykkäsi?" huusi emäntä kotimatkalla Lipalle, joka jälkireessä Matin kanssa ajoi. "Olihan nuo ... vaan tyyriinä pitivät pumpulilankoja..." "Liusiako olisit ottanut?..." "Niin arvelin vähäisen, vaan kun ei helpottanut, niin enpä huolinutkaan..."
Lippa tarttui Kallea kädestä ja niin lähtivät käymään. "Vaan mull' ei ole kuin neljä markkaa rahaa ... ja kengäkset täytyy ostaa", vastusteli Kalle. "On mulla, vaikka käytäisiin panuraamaakin katsomassa ... ja sitä miekan syöjää..." Eikä auttanut vastustelu, mukaan piti lähteä Kallen ja pian katosivat molemmat ihmispyörteeseen.
Tätä se Ruoti-Matti ajatteli, kun reslaa perässään haalasi ja pirtin portaissa kolusi... Ei ovea heti löytänyt... "Aukaskaa!" "Ei se ole henkirahalla, jok'ei sisään pääse", sanoi Lippa ovea aukastessaan. Matti riipasi reslan pohjan pirttiin ja entiseen työhönsä kävi. Siinä sitten telkkusivat kukin työssään.
Päivän Sana
Muut Etsivät