Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. toukokuuta 2025
Onhan mahdollista että neiti Reginan pään kumarrus oli hiukan kankea ja koko hänen käytöksensä hiukan ylpeä, kun hän tervehti vanhaa Martta-rouvaa linnan portailla. Mutta Martta-rouva ei sitä säikähtänyt. Hän tarttui nuorta neitoa molempiin käsiin, pudisti niitä lujasti ja nyökäytti päätään, niinkuin olisi tahtonut samalla sanoa: terve tuloa! ja tiedä huutia!
Mutta silloinen eroitettu sulkeus=tila, jossa asukkaat oliwat, waikutti linnan asukasten ja ympäristön wälillä kiihkeämmän yhteyden kuin tawallisesti. Wiikkokaudet, warsinkin alusta kesää, kuluiwat saamatta Suomesta mitään tietoja. Wihollisten laiwain liikunnot oliwat ainoat uutiset, jotka toiwat uutta puheen ainetta saariston asukasten elämään.
Täällä oli siis paljon tekemistä huoneiden saattamiseksi siihen loistavaan kuntoon, jota komeutta rakastavan linnan herran arvo ja rikkaus vaati.
Talonpoiat, jotka olivat linnan turviin paenneet, valloittivat äkillisellä rynnäköllä vihollisleirin ja ajoivat piiritys-joukon ulos Savon rajoilta. Mikä eroitus entisten aikain suhteen! Vielä menneellä vuosisadalla oli vaivaloisesti painiskeltu Venäläisten kanssa; nyt oli tämmöinen ottelu niinkuin lasten leikkiä. Syy tähän muutokseen on kyllä selvä.
Se tuotatti siis viipymättä esiin kenttätykkinsä ja asetti ne kiväärinkantamattomiin siitä matalasta tiilikivimuurista, joka ympäröi linnan pihaa. Jo kello 2 aikaan alkoivat kuulat rapista muuriin ja linnan seiniin saamatta kuitenkaan mitään muuta aikaan kuin että sieltä täältä varistivat rappausta seinistä ja rikkoivat ikkunanpieliä.
Mutta kuuma etelämainen veri kuohui yhdeksäntoistavuotiaan neidon suonissa niin, että se vain suurella vaivalla saatiin pysymään pinnaltaan tyynenä. Oli hetkiä, jolloin neiti Regina olisi ollut valmis räjäyttämään ilmaan koko Korsholman linnan, jos vain olisi voinut.
KUNINGATAR. Koettakaa! BOTHWELL. Hänessä on vielä voimaa, jota minä en voita. He ovat jo linnan pihalla! Täällä ei ole ... oi, Maria, viimeisen kerran, minussa sinun elämäsi tähti jälleen välähtää, vielä kerran myötä-tuuli ohitse suhisee ... tule pois, käykäämme väkirynnäköllä onnea yhdessä pyytämään! BOTHWELL. Melu tuolla alhaalla kiihtyy... Minä koetan onneani yksin!
Näin matkamies tuli kerran ja saapui linnan luo, Ja linnasta laulut kuuli: oli tuttuja laulut nuo, Ja rinta nyt syttyy hällä, tuli outo nyt käy sydämmeen, Ja hän lähtevi mailleen jälleen ja ne laulavi kansalleen.
Pois sinne, pois mun mieli kanssas, lemmittyni, ois. Tunnetko linnan? Pylväät hohtavat, luo salit säihkyyn kirkkaat ikkunat, ja marmorkuvat katsoo minuhun: kuin onkaan, lapsi rukka, käynyt sun? Sen tunnet kai? Pois sinne, pois mun mieli kanssas, turvaajani ois. Tunnetko vuoren?
Kirjoittanut on isä, ja myös sisko, Riidoista, joihin sopivaks en nähnyt Kotona vastata. Tääll' odottaapi Kummankin airut. Vanha ystävämme, Keventäkäätte mieltänne ja suokaa Haluttu neuvo meille asiassa Niin kiireess' aivan. GLOSTER. Nöyrin palvelijanne. Erittäin tervetulleet, hyvät vieraat. Toinen kohtaus. Glosterin linnan edusta. OSWALD. Hyvää huomenta, ystävä; oletko tämän talon väkeä?
Päivän Sana
Muut Etsivät