Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Jeanne ja varakreivi istuivat vierekkäin hiukan hämillään kumpainenkin. Outo voima veti toisiinsa heidän katseensa, jotka he loivat ylös samalla hetkellä, aivankuin yhteinen tunne olisi sitä vaatinut, sillä heidän välillään liiteli jo tuo vieno ja epämääräinen hellä tunne, joka niin helposti syntyy kahden nuoren välille, kun poika ei ole ruma ja tyttö on kaunis.
Vähää ennen kuin hänen viimeinen kova kamppailunsa alkoi, virkkoi hän nuo sanat, jotka sananparren sattuvaisuudella kuvaavat koko hänen luonnettaan, koko hänen runouttaan, nuo sanat: »Pieni köyhä lapsi tuli tänne, pieni köyhä lapsi lähtee täältä pois Jumalan luo» joiden sanain siivillä hän ikäänkuin liiteli luotamme.
Oli ilta ja sentähden lumi loisti ruusunpunaiselta niinkuin vastapuhjenneen orjantappuran kukan hennot lehdet. Taivas oli vaaleansininen muutamain hajapilvien kanssa, jotka kimeltelivät kuin hopea, ja lännessä liiteli kullan hohtavia pilviä. Luonto oli aseväreihinsä kaunistettu.
Robert oli tuon keskustelun kestäessä istunut ääneti, nojautuen sairasvuoteen yli ja pitäen vaimon kättä omassaan. Hänen mielessään liiteli noiden lyhyvien hetkien kuluessa ajatuksia ja tunteita, jotka viime aikoina olivat tulleet ihmeellisen selviksi.
Hänen tunnonvaivojensa ja katumuksensa, hänen murtuneen itseluottamuksensa ja hänen tahtonsa voimattomuuden yli kohosi Hedvigin enkelinpuhdas kuva päivä päivältä yhä korkeampana, yhä saavuttamattomampana. Ah, hän ei tiennyt, että kuta syvempään hän vajosi, sitä korkeammalle liiteli Hedvig kohti taivasta, jotta laupias Jumala kuulisi hänen rukouksensa hänen rakkaansa onnen puolesta.
Aurinko paistoi kirkkaasti ja ilmassa liiteli muutamia vaaleita pilviä. Jokainen puistoonmenijä koetti näyttäytyä mahdollisimman muhkealta ja toisia etevämmältä. Elsaankin pian tarttui sama tauti, hänkin mummon rinnalla käyskennellen koetti kohautella olkapäitään. Hänen ei olisi sitä tarvinnut tehdä, kyllä hän niin kaunis muutoinkin oli, että hänet pian toisten joukosta huomattiin.
Mielessänikin tunsin tuota samaa uuvuttavaa ja elotonta poutaa, eikä ajatukseni tavannut ainoatakaan siimeksen sijaa, jossa se olisi viitsinyt kotvemmin viivähtää. Se harhaili sekavana sinne tänne ja katkonaisia, hapraiksi kuivuneita mielikuvia liiteli editseni pysyvämmin tajuntaan tarttumatta. Katselin väsyneesti eteeni, näin etäältä himmentävän autereen lävitse ihmisparin astuvan vastaani.
Horn muisti aivan elävästi tuon itämaalaisen tapauksen, kuin juuri Darja Mihailovnan paraillaan kertoessa salaisuuksiansa Helena kauniimpana kuin koskaan astui huoneesen. Kaikki jäivät aivan vaiti, salissa ei kuulunut hiiskaustakaan. Horn muisti vanhan tarinan enkelistä, joka liiteli huoneen lävitse. Kaikki pelko, kaikki päättämättömyys ja ahdistus haihtui kerrassaan.
Tie oli yhä jyrkempää, välistä sitä ei näkynytkään harmaalla tunturiseinällä. Läpi seudun kajahti kalakotkan räikeä huuto. Se liiteli, huuti ja lensi yhä edemmäksi, kun Jörgen sille huijata hoilotti. Sen pesä lienee varmaankin ollut jossakin likeisessä tunturinkolossa.
Mutta kun hän nyt, sirosti kannattaen vasemmalla kädellään tummankeltaisesta silkistä tehtyä raskasta, poimuteltua silkkihamettaan ja mitä suloisimmin hymyillen liiteli Justinianusta kohti, säteili koko hänen olennostaan huumaava tenho, jolla oli samanlainen suloinen, unettava vaikutus kuin hänen käyttämällään intialaisella palsamilla. "Mikä tekee keisarillisen herrani niin iloiseksi?
Päivän Sana
Muut Etsivät