United States or Ireland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Olisi... Mutta eipä sitä tapetakaan, puuttui Esa nyt asiaan viisaana ja toinen kysäsi: Mitenkäs siitä saadaan lihaa? Se vain kuolee itse, ja sitte nyletään ja suolataan lihat, selitti Esa hyvillään omasta viisaudestaan. Toinen oudosteli: Entäs nahka?
"Ruhtinaiden ja herrojen liput ja vaakunat pantiin erilleen Sveitsin ja Elsass'in kirkkoja varten. Sitten jaettiin oitis viljat, viinat, lihat ja suolaiset kalat ynnä kaikenmoiset ryydit ja makeiset. Se ei enää ollut mikään leiri, vaan summattoman suuri kapakka, jossa pari-kymmentä tuhatta leukaparia suun täydellä ahmivat. Kas siinä vasta vapaa ateria oli!
JUHANI. Tärkeä neuvo. Nylkemään, nylkemään, ennen kuin nahka sitkistyy lihaan. Tapahtukoon niin, ja tulkoon sitten kelle hyväänsä lihat ja nahat, suolet ja mahat. Nauta penkkiin ja nahka pois! Meillä jokaisella on vyöllämme veitsi, joka pystyy, ja tässä on puukko terävä kuin kärmeen kieli. Niin; käykäämme käsin veriseen työhön.
"Elä, otso, tuosta huoli eläkä pane pahaksi, jos tulevi turkin tunti, karvojen katsanto-aika! Ei tuhota turkkiasi, karvojasi ei katsota herjojen hetalehiksi, vaivaisien vaattehiksi." Siitä vanha Väinämöinen otatti otsolta turkin, pani aitan parven päähän; lihat liitti kattilahan, kuparihin kullattuhun, vaskipohjahan patahan.
Miest' ei milloinkaan ole kaikkeen kelpoa ollut. Vaan sanon sen minä teille, ja myös se on täyttyvä totta: siltä, ken kilpaan käy, lihat liivaks, luut lusuks isken; ruumiinkantajat hän tähän valmiiks siis varaelkoon viemään pois, kun on nuijannut hänet nyrkkini nurmeen!"
Elkäte sinä ikänä Nouatelko naisen mieltä, Naisen mieltä, kiurun kieltä, Niinkun mie poloinen poika, Nouattelin naisen mieltä Lihat ostin, leivät ostin, Kalat laitoin kaikenlaiset, Ostin viljat Wiipurista, Suolat Saksan kaupungista. En sillä hyveä saanut, En hyveä puolinkana, Ulos potki uutimesta, Sääret sängystä särähti.
Olutta ja makeaa mahlasimaa lasketaan hopeamaljoihin tietäjämiehille ja heimojen vanhemmille ja visakupposiin ja tuohisiin muille miehille suurista tynnyreistä, joita on pyhän puun juurelle pinottu. Kohta ovat lihat kypsyneet, ja uhriateria alkaa.
Mutta nähtyään kontion kaatuvan, käski Pekka nauraen Antin tulla alas puusta. Epäluuloisena tämä laskeutui vähän kerrassaan, mutta nähdessään karhun olevan kuollut, hän oli kohta maassa. Hän kertoi nyt, kuinka hän tultuaan hongan luo, jonka sisässä lihat olivat, oli nähnyt karhun repineen kannen auki ja kaivamassa parhaillaan lihakappaleita, joita viskeli sinnetänne.
Emäntä alkoi juosta kuin tulisilla hiilillä ja puuhata talon parasta, voit, lihat ja viilipytyt pöytään. Yhtäkkiä Esa tarttui isännän rintapieliin ja rupesi ravistamaan, nauraen ilkeästi. Ukolta pääsi itku ja hän rupesi Jumalan nimessä rukoilemaan, ettei Esa hänelle tekisi pahaa, vanhalle miehelle. Emäntäkin jo tuli ja yhtyi nöyrästi samaan rukoukseen. »Kuka teidän käski panna hakemukseen!
Vetelevät lihat reisistä, hautaavat elävältä. Helpointa olisi olla sen, joka ei tätä ajattele. Mutta lieneeköhän niitä montakaan. »Tämäkö, tämäkö on Runebergin kansaa, Topeliuksen kansaa?» mutisee Muttinen.