Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. lokakuuta 2025
Leski tuosta jalomielisyydestä kyyneleitä vuodattamaan, siunaten senki seitsemän kertaa Lovisaa ja kun tämä vihdoin lausui, että hän oli täällä Helenan tahdosta, niin leski alkoi ylistää tätä, sanoen aina uskoneensa, että Helena oli Jumalan lapsi.
Se on hyvä!... Se on erikoisen hyvä!... Se että viisauden ja tolkun mies! tankkasi siihen Iivana. Varma hän oli siitä, että tämä viisauden ja tolkun miehen poika vie hänet oikeaan ukseen ja niin kömpivät he väärään tupaan. Nämä puhemies-durnjakilaiset olivat lapsettomia kuten se morsiankin, se toisen Durnjakinin leski.
Hän oli siveästi ja hurskaasti kasvatettu tyttö, sillä hänen vanhempansa olivat hurskaita ihmisiä; muuten oli Elsa kauniimpia ja sievimpiä pitäjään tyttöjä. Elsan vanhemmat olivat hyviä tuttuja setä Juho-vainajan ja hänen vaimonsa kanssa, ja setä Juhon kuoleman jälkeen kävi leski usein vanhojen tuttujensa tykönä.
»Hyvin vain. Me tässä mamman kanssa rupattelemme kuutamossa; vaikka en minä ole suutani avannut, vaan mamma on puhetta pitänyt», tuumi Nikkilä hilpeästi. »Mitä se isä sanoo?» emäntä kysäsi. »Niin että toimita mamma vieraalle tuoli.» »Mamma!» nauroi emäntä. »Jo se on tuo isävaari lystikäs», nauroi hän tuolia etsiessään. Viion leski istuutui, mutta jäi sanattomaksi.
Minä en unhoita miten ihanasti se sointui: lempivän huulilta lemmityn nimi. He yhdessä olivat kuin ylevät sanat ja ihana, onnistunut sävel: Siipinen sanat ja Eliina sävel. Kanttorikin ja Heleena tekivät yhdessä sopusoinnun, jossa sanat olivat yksinkertaisemmat, mutta sävel syvä ja vakava, vaikka hiukan surumielinen. Lastensa onnesta iloitsi ja oli onnellinen myöskin miestänsä kaipaileva leski.
Useinpa leinon lesken, Usein minun utuisen, Keskiöisissä unissa, Kopra tyhjeä kokovi, Käsi vaalivi valetta, Kupehelta kummaltaki. Useinpa leino leski, Usein minä utuinen, Yksin työlle työnteleme, Yksin ruoalle rupean, Yksin liitäme levolle, Käyn ukotta uutimehen.
Ilmankos ne herratkin ovat joskus tykänneet minusta, että ovat tulleet minun kanssani passeeraamaan, nimittäin syksyisin ja talvisin pimeällä.» »Sinä herrain kanssa ollut?» kysyi Viion leski hämmästyneenä. »Eihän se ihme, että minä herrain kanssa olisin, vaan se minusta ihme, että herrat minun kanssani. Vaan totta puhuen, niin eivät minusta aina ole välittäneetkään. Kuulkaahan!
Viholliseni verta vuodattamaan Halaten tulitte, nyt halaten Omaanne vuodatatte hänen vertaan. Nyt sodan voimapaini, uhkakatse Ruseiltuun rauhaan, ystävyyteen ryytyy, Ja meidän sorto on sen liiton leima. Oi, miekkaan, taivaat, miekkaan kuninkaita Valapattureita vastaan! Leski huutaa: Minulle tule puolisoksi, taivas! Tään kironpäivän hetket, rauhass' älkööt Ne mailleen menkö!
Ainakin oli Kildenbauerin leski jättänyt vastaamatta pariin kirjeesen, jotka sisar oli kirjoittanut hänelle parin pienen rahalainan tähden. Asianajaja Bisbyllä oli suuri perhe ja pienet tulot, ja mitä hän ansaitsi, tuhlasi vaimo taloudessa. Rouva Bisby oli noita taloudellisia naisia, jotka saattavat miehensä vararikkoon ainoastaan sillä, että asuskelevat liian paljon kyökissä.
Alfhild'in isä oli ollut epäkelpo; hän kuoli, ja äiti, joka nyt oli leski, oli erinomaisen säädyllinen, kumminkin sanoi hän itse olevansa se.
Päivän Sana
Muut Etsivät