Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Ensiksi ajettiin esiin Metsäpirtin kirk'herran musta ori: Hei, 11 korttelia korkea, "mainion juoksijan Alarikin vävyn poika." Tohtori tähysteli sitä portailta ja mutisi partaansa: "mainion juoksijan Alarikin , jaha, näkeehän sen. Vähän liika jyrkät lautaset, ohuet vuohiaiset ja pitkät kyljet." Sitte huusi hän kovasti: "hyväksytään, numero yksi!"
Ja oman arvonsa tunnossa uskalsi kersantti lyödä nyrkkinsä pöytään niin, että lautaset tanssivat ja kömpelöt puuvaditkin olivat vähällä hypätä lattialle täysineen päivineen. Ensimmäinen vaikutus tästä raa'asta pilanteosta oli se, että kuusi tai kahdeksan miestä karkasi pystyyn istuttaakseen kouraan tuntuvalla tavalla kutsumattomaan vieraasen kunnioitusta talonpojan nimeä kohtaan.
Lääkärin tuotuaan sai Pehkonen kuulla Liinaharjan pieksämisestä ja meni heti talliin katsomaan. Lautaset, selkä ja reidet olivat makkaroilla. Muutamista repeämistä tihkui verta. Ruokaan se ei koskenut eikä ollut tietävinäänkään hyväilystä. Silmät olivat sameat ja tyhmän näköiset. Oikein kävi ikävästi Pehkosesta, vaikka ei se enää hänen omansa ollut.
Lautaset kohauttivat paheksuen olkapäitään: kerma-astia ja sokeriastia olivat tunnetut kevytmielisistä puheistaan. Sitte oltiin hetkinen vaiti. »Ihmetyttää mitä ne oikein keskenään puhelevat?» virkahtivat taas lautaset. »Ei tänne voi mitään kuulla, ne kuiskailevat», vastasivat lusikat. Sitte kukin painautui omiin mietteisiinsä.
Luutnantti viipyi: »On tuima työ meill' eessä, ne sillan jo saa, pataljoonan ne Kauppilan kimppuun lyö, etujoukkomme karkoittaa, kaikk' on nurinpäin, väki neuvoton; mik' ohje, mi käskynne on?» »Luutnantti pöytään ett' istahtaa ihan rauhassa ruokain luo ja lautaset kutsuu, ja kun ne saa, niin syö, ja syötyä juo, ja juotua vieläkin syö, kas siin' on ohjetta riittämiin!»
Sitten puhdisti hän lautaset ja veitset, ja sijoitti ne takaisin vasuunsa. Selman kanssa en muiden läsnäollessa mitään osannut puhua. Se mitä me keskenämme tavallisesti haastelimme, ujostutti, ja tavallisia jokapäiväisiä asioita emme me keskenämme puhuneet. Sehän olisi ollut kovin proosallista... Vasta sitten kun kumpikin pari vetääntyi erikseen, saatoimme me puhella keskenämme.
Syö, kreivi käski, silloin kuin vatsa on tyhjä, käy keskustelu kankeasti. Karhuntanssittaja ei antanut toista kertaa itseänsä kutsua. Hän söi ja joi hyvällä ruokahalulla itsensä kylläiseksi, työnsi sitte lautaset ja lasit sivulle, katsella kurkisteli vieraanvaraista isäntäänsä ja sanoi: Hyvä, herra kreivi, nyt olen valmis teitä kuulemaan. Mitä teidän armonne alamaiselle palvelijallensa käskee?
»Yöllä tulee ja yöllä menee ei täällä ole ennen sellaisia näkynyt?» ihmettelivät taasen lautaset. »Se on tyttö nyt siinä ijässä!» hymähti kerma-astia, joka seisoi kahvilautasten takana eikä voinut mitään nähdä, mutta tiesi hyvin mistä oli puhe. »Ja poika kanssa!» lisäsi sokeriastia merkitsevästi.
He söivät yhdessä päivällistä Rooman hienoimmassa ravintolassa Piazza Colonnan varrella. Mutta monet lautaset sai edeskäypä kantaa pois, ilman että he olivat niihin edes koskeneet. Heillä oli äärettömästi puhumista. Sitten he taas unohtuivat kyynelkostein silmin katsomaan toisiaan. Sitten he jälleen hymyilivät ja alkoivat kumpikin yht'aikaa laverrella.
Ruokapöydässä Brasilialainen on hyvin kohtuullinen. Jos monta perhettä syö yhdessä, asetetaan monta niin korkeata pöytää perättäin, että lautaset melkein leukaan ottavat, paksu, hetuloilla kaunistettu liina peittää pöydän. Nykyiset pöytäkalut ovat enimmästi Englantilaisten tekemiä; nähdään kuitenkin vielä tinaisiakin lautasia.
Päivän Sana
Muut Etsivät