United States or British Indian Ocean Territory ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Rakas isäni, suokaa minun vakuuttaa teitä siitä, että ne aatteet, jotka minä lausuin, ovat nyky-aikana vallalla vaikka ne lausutaan vielä selvemmin, tahi jos se teitä enemmän miellyttää, vielä yksinkertaisemmilla sanoilla, kuin minä käytin. Te tulette huomaamaan, että The Londoner ja parhaimmat liberaaliset sanomalehdet ovat niitä istuttaneet yleiseen käsitystapaan."
Kadunlakasija ja rantajätkä puhuttelevat toisiaan aina "herraksi", kelvollisia kirous- ja haukkumasanoja tuskin lienee koko kielessä, ja jokaista käskyä tai pyyntöä seuraa kohtelias "pliis", joka tosin tinkapaikassa lausutaan siksi pontevalla äänenpainolla, että minä sitä ensin luulin kiroukseksi.
Neidellisen rakkauden aikaisimmassa jaksossa, jolloin tyttö on tietämätön muusta kuin siitä, että hän on mieltynyt yhteen mieheen, jolla on suurempi tila hänen ajatuksissaan kuin muilla, niin tämä määräämätön mieltymys vakaantuu, jos hän kuulee tätä miestä syyttömästi paneteltavan, jos lausutaan joku varoitus hänen suhteensa, jos tahdotaan vakuuttaa häntä siitä ettei tämä mies milloinkaan tule olemaan hänelle muuta kuin satunnainen tuttava; se tuska, jota tämä vaikuttaa, saattaa hänen ehdottomasti, ja ensi kerta, kysymään itseltään: "Rakastanko minä?"
Tiedän kyllä, ettei tämä nimi vieraissa maissa kantajansa neroa surmaa. Mutta miksi? Muissa maissa se lausutaan eri tavalla. Pierre Corneille oli mainio mies; mutta minä jätän teidän tutkittavaksenne olisiko hän, englantilaisena ollen, voinut Peter Crow'in nimellä olla eurooppalaisen murhenäytelmän isänä?" Miss Sibyl: "Ei suinkaan!" Miss Sally: "Hi hi hi!"
On jo virttä neuomatta, Sekä saamatta sanoja; Kyllä huoli virttä tuopi, Kaiho kantavi sanoja, Mure muita lausehia, Mieliala arveloita." Kuinka ovatki ystäviä toinen toisellensa surullinen mieli ja laulu, siitä lausutaan monessa muussaki kohti vanhoissa runolauluissa, esimerkiksi seuraavillaki sanoilla: Kuka kuuli laulavani, Luuli olutta juoneheni, Taaria tavanneheni.
Vaan kuules, kuules Liisa kultainen: Mä toivoon, että pieni peippo oisin Ja niinkuin sekin siivin lentää voisin! LIISA. No, minnes matka? AINA. Kauas, luokse muiden! Tuon aidan yli, yli metsäin, puiden, Oi, kauas, kauas ulos maailmaan! LIISA. Oi, lapsi kulta! näinhän lausutaan: Niin ylhäällen ei ykskään lintu lennä, Ett'ei hän jälleen pesähänsä ennä. Sinäkin kotiin kohta palajaisit.
Ei kukaan voi lukea ranskalaista kirjallisuutta huomaamatta, miten kohteliaisuus aivan kuin tunkee läpi koko elämän, miten huolellisesti Ranskassa vältetään epämiellyttävää seurustelua. Yksinpä kotoisista kiistoistakin jos ranskalaisiin näytelmiin on luottamista selviytään hienosti ja sievästi ja loukkauksetkin lausutaan erinomaisen kohteliaasti.
"Työmiehessä" 8 p:ltä marraskuuta lausutaan tästä tapahtumasta puhuttaessa: "Haapalaisen ollessa näissä puuhissa klo 6 illalla oli epäjärjestys hänen saapuessaan keskusasemalle täällä sangen suuri. Oli kysymys venäläisen telegrafilaitoksen kohtalosta.
Vai niin, vastasi kreivi Bernhard käyttäen tuota mainiota vai niin sanaa, joka voi olla kiehuvan kuuma tai jääkylmä, ystävällinen tai vihamielinen, kohtelias tai ivallinen, aina sen mukaan, kuinka se lausutaan. Ja mitä sisaremme vastasi? Ei mitään. Ja ei mitään on liian vähän. On kysymyksiä, joihin ei mitään on paras vastaus, vastasi kreivi Bernhard välinpitämättömästi.
Mieleeni joutuivat vanhat määritykset, joitten mukaan uskoa sanotaan tyhjäksi, jollei armeliaisuus sitä elähytä ja se ilmesty hyvissä töissä, jotta, kun lausutaan, että usko saattaa meidät vanhurskaaksi, osa käy kokonaisuudesta ja uskolla tarkoitetaan myöskin toivoa, armeliaisuutta, kaikkia hyviä avuja ja töitä. Mutta veli Martin selitti, että se suoraan tarkoitti uskomista.